Tässä kirjoituksessa kerron tämän valtuustokauden toisesta Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokouksesta. Tutustuttavaa aineistoa piisasi tälläkin kertaa satoja sivuja ja päätettäviä asioita oli pitkä liuta. Sen vuoksi olen nostanut tähän kirjoitukseen ne asiat, jotka ovat omasta mielestäni oleellisimpia tai muutoin mielenkiintoisia asioita esiin nostettavaksi. Olen tiivistänyt tärkeimpiä asioita päätöksentekoaineistosta ja tehnyt muutamia nostoja kokouksesta. Kursiivilla kirjoitettu teksti sisältää suoria lainauksia aineistosta tai tiivistelmiä sisällöstä, kuitenkin niin että sisältö pysyisi mahdollisimman muuttumattomana. Luonnollisestikin kirjoitus on myös höystettynä omilla mielipiteillä.
Mielestäni tärkeimmät esiin nostettavat asiat olivat toiminnan ja talouden puolivuotisraportti, sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2020 sekä Hämeenlinnan kaupungin pian käynnistyvä valtuustokauden strategiatyö. Hieman yllättäen nostin kirjoitukseen myös esityksen ympäristöpolitiikan verkostosta, sillä sen päätöksen osalta kokouksessa tapahtui poikkeuksellisia käänteitä.
Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2020
Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kaupunginhallitukselle.
Vuonna 2020 sosiaaliasiamiehelle tuli yhteydenottoja 165. Kokonaisyhteydenottomäärässä on tapahtunut pientä laskua, vaikka vuosivaihtelua onkin. Näistä noin 80 % koskee tyytymättömyyttä. Selvästi eniten tyytymättömyyttä herättää menettelytapa, kuin varsinainen päätöksen sisältö. Lähes puolet yhteydenotoista eli 125 tapausta koski toimeentulotukea. Seuraavina tulivat perässä vammaispalveluita koskevat tapaukset (30 tapausta), lastensuojelu ja -huolto (29 tapausta) ja ikääntyneiden asiat (26 tapausta).
Sosiaaliasiamiehen mukaan ilmiöinä korostuivat lastensuojelun palautteet sekä vammais- ja kehitysvammahuollon erityiskysymykset. Hänen mielestään näistä välittyy huoli resurssivajeesta ja vaikeuksista hallita laajaa osaamiskenttää. Erityisesti näiden sektorien osalta täydennyskoulutuksesta on pidettävä huolta. Lastensuojelun osalta palautteet ovat samoja kuin julkisuudessa on käsitelty ja osa menettelypuutteista vakavia. Vanhusten huollossa korostuu maksujen määrittelyyn ja laskutukseen liittyvät seikat, koronarajoitusten asianmukaisuus ja asuinpaikan vaihtoon liittyvät seikat.
Sosiaaliasiamiehen näkemyksen vuoksi haasteita syntyy myös siksi että yksityiset palveluntarjoajat voivat jopa toistuvasti irtisanoa palveluiden antamisen asiakkaalle tämän oman tai omaisen toiminnan vuoksi ja siksi uusi palveluntuottaja joudutaan etsimään jatkuvasti. Kehitysvammaisten osalta näyttäisi sille, että osa tapauksista on joutunut muuttamaan uuteen paikkaan vai kilpailutuksen vuoksi. Kunnalla on oikeus kilpailuttaa palveluita. Haaste vaikuttaa syntyvän siitä menettelytavasta, jolla asiakkaiden siirtoon ryhdytään.
Kokonaisuutena tämä on tietysti erittäin surullista luettavaa. Lasten suojelun osalta mietityttää ehkä eniten se, miksi asiat ovat vuosien varrella päässeet ylipäätänsä eskaloitumaan näin pahaksi. Vammaispalveluiden kilpailutusten osalta mieleeni herää kysymys, onko kilpailutuksen kriteerit ylipäätänsä oikeanlaiset tai onko ulkoistaminen ylipäätänsä järkevää, kun mennään erittäin haastavien palveluiden tuottamiseen?
Vanhusten maksujen epäselvyydet eivät tulleet mitenkään yllätyksenä. Jouduin jokunen vuosi sitten asiaa selvittämään erään läheisen puolesta. Edes tuotantotalouden diplomi-insinöörin ja tradenomin koulutus ei meinannut riittää siihen, että olisin ymmärtänyt, mikä on lopulta maksun lopullinen suuruus. Lainsäätäjät lienevät syyllisiä osaan epäselvyyksistä, mutta kyllä varmasti meillä täällä Hämeenlinnassakin on ainakin ohjeistusten osalta kotipesään katsominen. Se todettakoon kaupungin työntekijöiden kunniaksi, että puhelimitse sain kyllä kohtuullisesti selkokielisiä ohjeita. Siitäkin huolimatta lopullisten maksujen laskeminen oli mahdotonta, koska lopulliset kustannukset olivat riippuvaisia huoneen neliöistä ja Kelan asumistuesta. Ennen paikan hyväksymistä neliöitä ei voinut tietää ja sitä myöden myöskin Kelan tukien suuruus jäi parhaaksi arvioksi ennen lopullista päätöstä. Tarkempaa ohjeistusta ja selkeytystä maksuihin siis tarvitaan.
Toiminnan ja talouden puolivuotisraportti
Toiminnan ja talouden puolivuotisraportti synnytti paljon puheenvuoroja, kuten etukäteen arvata saattoi. Kommentoin tässä kohdin asiaa omalta osaltani hyvin suppeasti, sillä strategiaan liittyvässä kohdassa kommentoin asiaa lisää.
Perussuomalaisten Valtuutettu Mäkinen lainasi kaupungin talousjohtaja Jussi Oksaa ja totesi, että taloutta voi tasapainottaa vain tuloja kasvattamalla tai kuluja leikkaamalla. Olen hänen kanssaan hyvinkin samaa mieltä. Taloutta ei tasapainoteta siten, että toivotaan tilanteen jotenkin itsestään korjautuvan vaan tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä taloudellisen tilanteen korjaamiseksi. Tarvitaan harkittuja investointeja tulevaisuuteen elinvoiman ja verotulojen lisäämiseksi, mutta myös säästöjä valikoiduista kohteista.
Talousarvion mukaan tilikausi on noin 3,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tämän hetken ennusteen mukaan 13 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tarkoittaa sitä, että alun perin on jo lähdetty tekemään alijäämäistä ennustetta. Valtuustoseminaarissa Jussi Oksan näyttämän aineiston mukaan lainakanta on kasvanut vuodesta 2009 alkaen. Ainoa poikkeus on vuosi 2017, jolloin lainakantaa saatiin hetkellisesti alaspäin yhdeksi vuodeksi. Uudella valtuustolla ei siten ole käytännössä mitään tehtävissä tänä vuonna ja todella vaikeaa tulee olemaan tulevinakin vuosina.
Tällä hetkellä ennustettu ylitys on noin 18 miljoonaa euroa, josta noin puolet koskee sotepalveluiden budjetin ylittämistä. Sitä asia kommentoin jo edellisessä kirjoituksessani, joten tässä keskityn lähinnä muihin budjettivaikutteisiin asioihin. Konsernipalveluiden ennustettutoimintakate on noin 2 miljoonaa euroa budjetoitua heikompi. Suurimpana tekijänä on 1,5 miljoonan euron henkilöstömenojen säästötavoite, joka sisältyy budjettilukuihin. Tämä kokonaisuus tullaan kuitenkin siirtämään vuoden lopussa kunkin toimijan vastattavaksi, jonka jälkeen toimialat raportoivat mahdollisesta budjetin ylittämisestä tältä osin. Se tosin osin jäi epäselväksi, tullaanko tätä tavoitetta saavuttamaan. Pitänee kysyä asiaa talousjohtaja Jussi Oksalta, kuten muutamaa muutakin itselle vielä epäselvää kohtaa.
Erikseen haluan nostaa sen, että kaupungin henkilöstö sai liikunta- ja kulttuuriseteleitä korona-aikana tehdystä hyvästä työstä arviolta 370.000 € eli 100 €/työntekjä. Vaikka talous on tiukalla, pidän kiittämistä kuitenkin kohtuullisena kädenojennuksena vaativista ajoista ja toisaalta se myös poikii työtä paikallisille yrityksille ja kävijöitä kaupungin tuottamiin palvelulaitoksiin.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunnalla on tulossa noin 0.8 miljoonan euron budjettiylitys, joka on pääosin seurausta Koronan aiheuttamista toimista kuten siivouksen tehostamisesta, maskeista, käsideseistä ja muista koronaan liittyvistä järjestelyistä. Epävarmuutta aiheuttaa lakisääteinen varhaiskasvatuksen palveluiden muutos, jonka lopulliset vaikutukset nähdään vasta syksyn aikana.
Kaupunkirakenteen osalta toimintakatteen ylitysuhka on noin 0.3 miljoonaa euroa. Kokonaisuutta tasapainottaa se, että maankäytön myyntitulot nousevat 2 miljoonasta 3 miljoonaan. Joukkoliikenteen myyntitulot puolestaan laskevat 1,2 meur. Verotuloja kertyy arviolta 9 miljoonaa euroa enemmän kuin ennustettu, josta 5,6 miljoonan euron koronatuki muodostaa merkittävimmän osuuden. Verotulot kasvavat myös muuttovoiton ansiosta. Se tosin ei käynyt ilmi, tuoko muuttovoitto enemmän verotuloja kuin aiheuttaa kuluja.
Koko sijoitustoiminnan pääoma oli 127,6 miljoonaa euroa, josta vuoden alusta kasvua 8.2 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan pääoma on täysin riippuvainen kurssimarkkinoista, joten sen suhteen yllätyksiä voi tulla niin positiiviseen kuin negatiiviseen suuntaankin. Sen varaan ei siis kannata ja voi laskea mitään. Poistoihin ja arvonalentumisiin on varattu 19,8 miljoonaa euroa. Myös siitä pitänee ottaa selvää, mistä nämä kaikki arvonalentumat muodostuvat ja mitä vastaavia eriä on odotettavissa tulevina vuosina.
Tässä vaiheessa kaupungin ennusteessa ei ole huomioitu valtiolta mahdollisesti saatavia koronakorvauksia (lukuun ottamatta verotuloihin sisältyvää kuntie jako-osuuden korotusta 5 meur ja valtionosuuksiin päätettyjä yleiskatteellista 0.6 euron koronatukea), koska niistä ei ole maksatuspäätöksiä. Koronasta aiheutuvia kustannuksia on ennusteessa yhteensä noin 7 miljoonaa euroa, jonka hallitus on luvannut maksaa täysimääräisesti. Mielestäni se on erittäin hyvä asia, että koronatukien varaan ei tässä kohdin lasketa. Kuten lehdistä olemme voineet lukea, pahimmillaan koronatukea saadaan vain 50% ja lisäksi maksatusaikataulu on epäselvä. Lisäksi maksut kohdistunevat pääosin ensi vuoteen, joten siltäkin osin tänä vuonna ei parane juhlia.
Investointeihin on alkuperäisessä taloudessa varattu 31,8 miljoonaa euroa. Kesäkuun loppuun mennessä investointimenoja on kirjattu 10,8 miljoonaa euroa, mikä on käsittääkseni ihan normaali tilanne kuntataloudessa, koska valtaosa menoista kuitenkin realisoituu usein loppuvuonna. Tällä hetkellä investointeja ei ole sovittu leikattavaksi vuoden 2021 osalta.
Pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden 2020 lopussa 236,9 miljoonaa euroa. Kesäkuun loppuun mennessä uutta pitkäaikaislainaa on nostettu 30 miljoonaa euroa ja lyhytaikaista lainaa 30 miljoonaa euroa. Lainoja on lyhennetty 14,5 miljoonaa euroa. Oman tulkintani mukaan tämä tarkoittaa sitä, että elämme todella pahasti ja jatkuvasti velkarahalla. Näkisin itse, että on järkevää ottaa lainaa järkeviä investointeja varten, joissa on myös realistisesti laskettu takaisinmaksuaika. Se ei ole missään nimessä hyväksyttävää maksaa lainarahalla käyttötalouden kuluja eli juoksevia arjen kuluja. Eihän niin kukaan kotitalouskaan tee, ellei ole jo todella pahassa pikavippikierteessä.
Hämeenlinnan kaupungin strategiatyö
Kaupungin strategiatyöhön liittyy kaksi kokouksen pykälää. Toinen koski valtuustokauden strategiatyön käynnistämistä ja toinen Perussuomalaisten tekemää aloitetta strategian päivittämisestä ja toimintaa ohjaavan mittaroinnin luomista.
Wikipedian mukaan strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla tavoiteltu päämäärä saavutetaan. Visiota taas voidaan arkikielellä kutsua unelmaksi. Nyt valtuuston kokouksessa kuulosti sille, että kokeneillekin valtuutetuille visio ja strategia menivät todella pahasti sekaisin. Puhuttiin unelmista ilman, että mietittäisiin, mistä rahat unelmiin löytyy tai miten asioita priorisoidaan. Hyvä strategia sisältää aina konkreettisia toimenpiteitä, konkreettisia valintoja ja suunnitelman siitä, millä rahoituksella ja resursseilla kokonaisuus toteutetaan ja miten askeleet otetaan kohti haluttua visiota.
Perussuomalaiset olivat ehdottaneet, että strategiatyöhön liitettäisiin tiiviisti kulurakenteen ja mahdollisten säästökohteiden kartoittaminen. Itse pidin elämäni ensimmäisen valtuustopuheenvuoron Perussuomalaisten esityksen puolesta. Puheen sisältö löytyy alta karkealla tasolla alta. Koska mielestäni hyvä puhe ei ole koskaan paperilta luettu, pidätän oikeuden siihen, että sisältö ehti joiltakin osin vauhdissa vaihtua puheen aikana. Alkuperäisen puheen voi toki kuunnella valtuuston tallenteesta, niin kauan kun se on kaupungin nettisivuilla kuunneltavissa.
Hyvä puheenjohtaja ja valtuutetut
Meillä jokaisella on elämässämme tavoitteita ja unelmia. Jotkut unelmoivat asuvansa 250 m2 omakotitalossa järvenrannalla keskellä kaupunkia ja maailmanympärimatkasta. Samaan aikaan moni myös ymmärtää, että oma palkka ei unelmiin vain yksinkertaisesti riitä ja siksi päädymme vaatimattomampaan asuntoon tai lähdemme virtuaalimatkalle. Me kaikki teemme arjessa valintoja sen mukaan, onko meillä rahaa vai ei. Ihan vastaavasti Hämeenlinnan kaupunki ei voi elää yli varojensa, vaan meidän on pakko tehdä valintoja.
Äsken käytiin pitkät puheenvuorot siitä, mitä talouden näkökulmasta on tehtävä. Itse näkisin, että on tärkeää uskaltaa tehdä järkeviä ja tarkkaan harkittuja investointeja tulevaisuuteen. Samaan aikaan ihan yhtä tärkeää on tehdä kustannuksiin liittyviä valintoja ja rakenteellisia muutoksia. Talouden tasapainotus on todella haastavaa. Siksi ei voi olla joko tai vaan sekä että. Sekä investointeja että säästöjä tarvitaan.
Jo viime valtuustokaudella on tunnistettu merkittävä määrä säästökohteita, mutta syystä tai toisesta juuri mitkään niistä eivät päätyneet toteutukseen asti. Päätöksenteon pitää olla vastuullista ja kestävää, siksi meidät on tänne valittu. On todella tärkeää varmistaa, että uusi valtuusto myös sitoutuu myös etsimään säästöjä elinvoiman kasvattamisen lisäksi. Siksi olen perussuomalaisten ehdotuksen kanssa samaa mieltä, että strategiatyössä talousnäkökulman tulee korostua nykyistä enemmän.
Perussuomalaisten ehdotus äänestettiin kumoon puolustuspuheestani huolimatta. Harmillisesti omassa Kokoomusryhmässä tai muissakaan ryhmissä ei ehkä ymmärretty ehdotuksen tärkeyttä taloustavoitteisiin sitoutumisen näkökulmasta. Voi olla, että itse näen liikaa mörköjä tulevilla poluilla ja parhaimmillaan käy niin, että strategiatyössä talous otetaan riittävästi huomioon. Oma pelkoni on kuitenkin se, että jos taloudellisiin tavoitteisiin ei sitouduta nyt, niin miten ihmeessä sopu asiasta voisi löytyä myöhemmin valtuustokauden aikana? Tulevaisuus tulee lopulta osoittamaan, kuinka talouden tasapainottamisessa tullaan onnistumaan.
Perussuomalaiset ehdottivat erillisessä valtuustoaloitteessa hierarkkisesti ohjaavien mittarien luomista osana strategiatyötä ja tasapainotetun tuloskortin käyttämistä. Työkaluna pidän tasapainotettua tuloskorttia jo vanhanaikaisena, mutta monitasoista mittaristoa kyllä ehdottomasti tarvitaan, niin että se ulottuisi myös jokaisen työntekijän arkeen. Siksi olisin ollut valmis äänestämään ehdotuksen puolesta. Lopulta äänestää ei edes tarvinnut, sillä ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan.
Ympäristöpolitiikkaa johtavan verkoston perustaminen
Alkuperäisen aloitteen mukaan Hämeenlinnaan tulisi perustaa ympäristöpolitiikkaa johtava verkosto. Virkamiesten ehdotusten mukaan, johtava verkosto oli muuttunut strategiseksi työryhmäksi, joka raportoisi puolivuosittain normaalin raportoinnin mukaisesti. Olen yleisesti sitä mieltä, että ympäristön liittyvää koordinointia tarvitaan, jotta toimenpiteet tähtäävät samaan maaliin. Samalla olen kuitenkin huolissani siitä, että kaupunkiin perustetaan yhä enemmän työryhmiä, jotka synnyttävät lisää kustannuksia, mutta eivät saa aikaan konkreettisia tuloksia. Jossakin kohdin karsimistakin pitäisi tehdä.
Vihreiden vastaehdotus sisälsi työryhmälle laajat valtuudet tehdä aloitteita. Perussuomalaisten ehdotus taas oli sitä mieltä, että mitään työryhmää ei tarvittaisi lainkaan. Puheenjohtajan linjauksen mukaan ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain olivat pohjaehdotus ja vihreiden ehdotus. Ensimmäiseksi voittanut äänestys jatkaisi edelleen perussuomalaisten ehdotusta vastaan. Muutamien Kokoomuksen edustajien mukaan kokouksessa tapahtui menettelytapavirhe, jossa pohjaehdotus ei ollut ollenkaan lopullisessa äänestyksessä, vaikka Kuntaliiton ohjeistus näin suosittaa. Virkamiehet tulkitsivat asian toisin ja äänestys jatkui puheenjohtajan linjauksen mukaisesti. Itse ainakin uskon, että lopputulos olisi ollut toinen, jos äänestysjärjestys olisi ollut toinen.
Itse äänestin ensin pohjaehdotuksen puolesta ihan sen perusteella, että pelkäsin vihreiden ehdotuksen synnyttävän liikaa tarpeetonta byrokratiaa ja tekemistä, joka ei lopulta johda konkreettisiin tuloksiin. Toisessa äänestyksessä äänestin ehkä raukkamaisestikin tyhjää. Enpä olisi ikinä uskonut näin käyvän, koska olen yleisesti ja ehdottomasti sitä mieltä, että kantaa on otettava. Tyhjän äänestämiseen johti se, että en voinut olla lopulta kummankaan ehdotuksen kannalla ja päätöksen punnitsemiseen ei juurikaan ollut edes aikaa. Vihreiden ehdotus tuli muutamaa tuntia ennen kokousta ja perussuomalaisten ehdotus ryhmäkokouksen aikana. Mielestäni tässä olisi ehdottomasti skarppauksen paikka, että päätöksiä ei jouduttaisi tekemään näin kylmiltään.
Vaikka muutamilta kohdin olinkin valtuuston enemmistön kanssa eri mieltä päätetyistä asioista, mitään sellaista ei päätetty, etten voisi sen kanssa elää tai nukkua yöuniani hyvin. Laittakaahan taas rohkeasti palautetta tai kysymyksiä tulemaan. Saa kannustaa tai olla rohkeasti eri mieltä, ihan miten itsestä tuntuu. Tutkimusmatka kuntapolitiikan parissa jatkuu positiivisin mielin!
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa.
Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista nimimerkillä @kalehto.
Blogin kuvan tiedot
Kuvaaja: Kirsi Lehto
Paikka: Hämeenlinnan Linnan puisto