• kirsiannukkalehto

Tunnelmia ensimmäisestä kaupunginvaltuuston kokouksesta

Osallistuin elämäni ensimmäiseen valtuuston kokoukseen eilen 16.8.2021 valtuutetun roolissa. Jännän äärellä siis oltiin hyvinkin! Tässä blogissa kerron kokouksen tunnelmista ja etenemisestä luonnollisestikin omien silmälasieni läpi. Tarkoitukseni ei ole käsitellä kaikkia asioita kohta kohdalta, vaan enneminkin nostaa niitä asioita esiin, jotka mielestäni ovat korostamisen tai lisäpohdinnan arvoisia.


Oman mausteensa kokoukseen toi valtuuston käyttämä digitaalinen palvelu Portti. Portti palvelu tarjoaa alustan dokumenteille, päättämiselle ja aloitteille. Uusia ominaisuuksia tullaan ottamaan valtuustokauden aikana. Homma hoitui mallikkaasti ja myös armollisesti niiden osalta, joiden äänet eivät syystä tai toisesta heti rekisteröityneet.




Kaupunginvaltuuston vanhin Antti Leinikka avasi kokouksen kertomalla viisaita sanoja uudelle valtuustolle. Antti puhui hienosti yhteistyön puolesta Hämeenlinnassa. Lähtökohtana on, ettei ole oppositiota vaan yhteistyötä. Yhtä köyttä vetämällä pitäisi olla hyvät edellytykset tehdä ratkaisuja. Eteenpäin tulee mennä rakentavalla hengellä. Hän antoi päättyneestä valtuustokaudesta kiitoksia, mutta myös palautetta siitä, että kantti ei kestänyt viedä kaikkia tarvittavia päätöksiä maaliin asti. Päätöksiä on uskallettava tehdä ja katsottava minkä mandaatin kansa seuraavissa vaaleissa antaa, hän totesi.


Perussuomalaiset oletetusti esittivät, että kaupunginhallituksen jäsenmäärää ei nostettaisi yhdestätoista kolmeentoista. Heidän mukaansa se ei tuo hyvää kaupunkilaisille ja aiheuttaa vain tarpeettomasti lisäkuluja. Itse näen asian niin, että mahdollisimman laaja hallituspohja luo hyvät edellytykset yhteistyölle ja muutos mahdollistaa myös pienempien puolueiden ottamisen mukaan hallitukseen. Se jos mikä varmistaa sen, että kaupunkilaisten etu tulee mahdollisimman laajasti kuulluksi. Toivon tietysti todella kovasti, ettei se aiheuta yhtään nykyistä enempää kangistumista päätöksentekoon.


Kaupunginvaltuutettu Turja piti melkoisen pitkän puheenvuoron siitä, miksi valtuustoa ei pitäisi kasvattaa ja perusteli asiaa kustannuksilla. Todellisuudessa hallituksen puheenjohtajia vähennettiin yhdellä, joten lopullinen vaikutus on vain yhden henkilön verran eli arviolta 7000 € vuodessa. Mieleni olisi tehnyt huutaa välihuuto, että jos kaikki valtuuston puheenvuorot olisivat napakoita 2 min esityksiä, niin siitä luultavasti syntyisi paljon merkittävämpi säästö, kun valtuuston korotettuja palkkioita ei tarvitsisi maksaa. Todettakoon, että Turjan esitys kesti 7 min 22 sek. Tämänkin tiedon tarjosi näppärästi valtuuston digitaalinen palvelu Portti.


Kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoonpanoa ja rakennetta tulee tarkastella joka tapauksessa sote-muutoksen yhteydessä, joten asiaan palataan väkisinkin kahden vuoden sisällä. Mielestäni siinä samassa rytäkässä pitäisi syynätä kaikki muutkin luottamuspaikat läpi. Näin uutena valtuutettuna ja ryhmän toisena varapuheenjohtajana en voi muuta kuin hämmästellä sitä valtavaa luottamuspaikkojen määrää, joka oli jaossa. Jos jostakin karsitaan, niin niissä olisi tekemistä.


Kaupunginvaltuutettu Ranne korosti omassa puheenvuorossaan, että kaikkein tärkeintä on se, että jokaisen edustajan tulee perehtyä asioihin ja tehdä yhteistyötä. En voisi olla enempää samaa mieltä! Ainakin omalta osaltani olen avoimuuden ja yhteistyön kannalla ihan kaikkien puolueiden kanssa. Se jää toki nähtäväksi, että olemmeko samaa mieltä siitä, mitä yhteistyö käytännössä tarkoittaa ja miten sitä edistetään. Avoimin mielin joka tapauksessa eteenpäin!

Kaupunginvaltuutettu Prabhakaran nosti esiin tärkeän asian, että politiikassa on kyse myös kompromisseista. Hän korosti, että hallituksen jäsenmäärään liittyvän päätöksen osalta kaikki muut puolueet olivat samaa mieltä, paitsi yksi puolue. Hän oivallisesti totesi, että valtuutettu Ranne peräänkuulutti yhteistyötä ja nyt sitä kaivataan. Politiikan viisautta on kompromissi, hän päätti puheenvuoronsa.


Pikaisella arviolla kaupungin hallituksen paikkamäärästä keskusteltiin noin puoli tuntia, vaikka lopputulos oli jo etukäteen tiedossa. Hieman nyt haiskahti sille, että koska oli ensimmäinen valtuuston kokous, niin kovin moni halusi tässä kohtaa pitää puheen äänestäjilleen ennemmin kuin vaikuttaa lopputulokseen. Osa puheista oli toki perusteltuja esityksen puolustuksen näkökulmasta. Myönnän, että homma alkoi jo tuntua jaarittelulta. Siinä ehti väkisinkin tulla mieleen, kuinkahan seuraavat neljä vuotta sujuu? Jaarittelu ja debatointi on toki tärkeä osa politiikkaa, joten nahkaa pitänee vain kasvattaa.


Blogin kirjoittaminen piti minut kätevästi hereillä ja korva tarkkana kokouksen hitaasta etenemisestä huolimatta. Alkukokouksesta energia myös meni tasapainoiluun, että läppäri pysyi sylissä, sillä hämmästyttävästi kokouksesta puuttuivat kokonaan pöydät. Puheiden edetessä verkkaisesti, virittelin itselleni käsilaukusta läppäripöydän ja varastin naapurihuoneesta ylimääräisen tuolin kaikkia elektronisia härpäkkeitäni varten. Terveiset vaan kaupungille, että seuraavaan kokoukseen kaipaisin oikeaa pöytää.


Lopulta kaupunginvaltuutettu Koskinen kutsuttiin uudeksi valtuuston puheenjohtajaksi. Hän totesi avauspuheenvuorossaan, että käsillä oleva valtuustokausi on poikkeuksellisen lyhyt ja siksi pitää tehdä tehokkaammin päätöksiä. Sehän sopii ainakin minulle vallan mainiosti tehokkuutta rakastavana naisena! Kunhan hallituspaikkaan liittyvästä keskustelusta päästiin eteenpäin, poliittisten edustajien valinta sujuikin kohtuullisen sukkelasti. Käytännössä päätökset vain nuijittiin pöytään.


Sote lautakunnan kokonaisvaikutuksiltaan 9 Meur talousarviomuutos oli näin ensikertalaiselle todella kitkerää päätettävää. Tässä kohdin juuri muuta vaihtoehtoja ei valitettavasti ollut, kuin nuijia päätös pöytään. En malta olla kuitenkaan nostamatta niitä asioita esiin, jotka ovat omasta mielestäni kokonaisuuden kannalta merkityksellisiä. Merkittävimpiä muutoksia olivat ostopalveluiden kustannusten kasvu, vuokratyövoiman käyttö rekrytointihaasteiden takia sekä hyvin valitettava kestosuosikki lastensuojelun kustannukset.


Koronatestaukseen liittyvät avustukset saadaan valtiolta vasta viiveellä, joten siksikin lisäbudjetin hyväksyminen on perusteltu. Sen piikkiin ei voi kuitenkaan laittaa läheskään kaikkea. Suurin kustannusvaikutus on syntynyt uusien sopimusten korotetuista hinnoista. En malta olla miettimättä, paljonko sote päätöksen venyminen ja hallituksen vaatima hoitajamitoituksen korotus näkyy kokonaisuudessa. Paine tulevaisuudessa tulee varmasti vielä kasvamaan. On selvää, että nyt sotepuolella on entistä vahvemmin mietittävä korjaavia toimenpiteitä. Päätä ei tule pistää pensaaseen tulevan sotemuutoksen takia, koska lopulta me veronmaksajat senkin lystin maksamme.


Ikäihmisten palveluiden kustannusten hallinta tulee olemaan tulevina vuosina erityisen haastavaa varsinkin siksi, koska Hämeenlinnassa on keskimääräistä kuntaa enemmän ikäihmisiä. Siksi meidän pitäisikin panostaa siihen, että kaupunkiin saataisiin nykyistä enemmän työikäisiä ihmisiä ja lisää työpaikkoja. Mielenkiintoinen tieto on, että ikäihmisten ulkoistetut palvelut ovat kustannuksiltaan kilpailukykyisempiä ja laadukkaampia kuin omat palvelut. Tuleeko siis ikäihmisten palveluita ulkoistaa vielä enemmän? Keskeisin kustannusten hallinnan keino on tehdä tukitoimia, jotta raskaaseen hoivaan siirtyisi suhteellisesti vähemmän ihmisiä. Miten siis pitää vanhukset liikuntakykyisinä, sosiaalisina ja tukea heitä esimerkiksi digitaalisten palveluiden avulla? Tulevaisuudessa myös kaavoituksessa ja asuntorakentamisessa on huomioitava nykyistä paremmin ennalta ehkäiseviä ja esimerkiksi hoidon näkökulmasta logistisia asioita


Lasten ja nuorten sijaishuollon palveluiden kustannusten kasvaminen ei liene valitettavasti kenellekään mikään yllätys. Sijaishuollon kasvua on tarkoitus hillitä avomuotoisia palveluita vahventamalla, mikä on mielestäni todella hyvä asia. Avomuotoiset palvelut ovat myöskin lasten ja perheiden näkökulmasta oikea ja inhimillisempi suunta. Sitä myös mietin, onko ostopalvelut ylipäätänsä oikea tapa sijaishuollon näkökulmasta. Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuoliseen laitokseen, onko palvelun tuottajalla lopulta motivaatiota edes yrittää sitä, että lapsi pääsisi takaisin omaan kotiin ja oman perheen luokse?


Merkittävä kustannuksia lisäävä tekijä on ollut myös rekrytointihaasteet useilla toimialueilla. Vuokratyövoiman käytöstä pelkästään ikäihmisten palveluiden osalta aiheuttaa 1,2 MEur. Toimenpiteitä todellakin tarvitaan laajalla rintamalla ulkomaisen työvoiman houkuttelusta, parempaan johtamiseen ja työolojen kohentamiseen asti.


Keilahalliyhtiölle annettu takaus pohditti itseäni ehkä eniten. Kaupungin pääosin omistama Keilahalliyhtiö haki 150.000 euron lainalle takausta, jotta voisi tehdä kiinteistöön perusparannuksia. Samalla oli tarkoitus maksaa vanhat n. 75.000 euron lainat pois. On selvää, että Koronan seurauksena Keilahalliyhtiön taloudellinen tilanne on huono. Esityksessä kerrottiin, että vanhoja lainoja ei saada syksyllä maksettua ja hinnoissa on ollut korotuspainetta jo pitkään. On selvää, että korjausta tarvitaan ja että vanhat lainat kannattaa maksaa pois. Mieleeni väkisinkin tuli, että huonoa taloudellista tilannetta haluttiin samalla paikata uudella lainalla.


Päätin soittaa muutamalle kaupungin virkamiehelle selvittääkseni Keilahalliyhtiön tilannetta. Selvisi, että yhtiön omistusrakenne ja hallintamalli ovat ongelmallisia. Hämeenlinnan kaupunki omistaa yhtiöstä 78% ja loppu on jaettu useiden kymmenien pienosakkaiden kesken. Kaupungin äänivaltaa edustaa kuitenkin vain yksi edustaja hallituksen kuudesta jäsenestä, kaupungin äänivallan ollessa 1/6. Mielenkiintoinen lisähavainto oli, että yhtiön 2019 tilinpäätöstä ei löytynyt netistä. Kaupungin virkamies lupasi selvittää asiaa ja viedä asian yhtiön tietoon.


Keilahalliyhtiön äänivallan jakautumiselle lienee perusteltuja syitä historiassa, jotta yhtiö on ylipäätänsä saatu perustettua. Tämänhetkisestä näkökulmasta on kuitenkin todettava, että nykyinen hallintamalli on kaupungin näkökulmasta ongelmallinen ja siksi omistajaohjaus on heikko. Asiaan pitänee palata jossakin vaiheessa omistajaohjauksen muodossa.

Lopuksi vielä todettakoon, että tulin valittua kaupunginhallitukseen, itselleni asettamani tavoitteen ja toivomuksen mukaisesti. Todella upea juttu näin ensikertalaiselta! Myöhemmin tehdään päätökset ylikunnallisista luottamuspaikoista ja silloin minua tullaan esittämään myös Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun hallitukseen.


Haluan sanoa vielä lämpimät kiitokset kaikille virkamiehille, jotka ovat huolehtineet kokousjärjestelyistä, meidän uusien ja vanhojenkin valtuutettujen perehdyttämisestä ja kärryillä pitämisestä! Ainakin omasta mielestä yhteistyö on lähtenyt rullaamaan mallikkaasti. Alussa tietovyöry ja tiedon tarve ovat toki valtavia, mutta eiköhän tästäkin hyvällä yhteistyöllä ja positiivisella asenteella selvitä kunnialla eteenpäin.



Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa.

Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista nimimerkillä @kalehto.


Blogin kuvan tiedot

Kuvaaja: Kirsi Lehto

Aika: 16.8.2021 kaupunginvaltuuston kokous

Paikka: Hämeenlinnan kaupungintalon juhlasali


292 katselukertaa0 kommenttia