Vuosina 2021-2022 olen kirjoittanut blogiini tiivistelmän jokaisesta kaupungin valtuuston kokouksesta. Ajattelin, että tänä vuonna voisin kokeilla hieman uutta lähestymistapaa. Tarkoitukseni on tehdä nostoja jostakin valtuustossa käsitellystä asiasta. Tällä kertaa kirjoitukseni koskee tiedolla johtamista. Maaliskuun valtuustossa käsiteltiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosiraporttia vuodelta 2022. Hämeenlinnan poikkeuksellisen pitkä raportti sai minut pohtimaan kaupungin toimintakulttuuria ja tiedolla johtamista.
Kaupungin toimintakulttuurin ja tiedolla johtamiseen liittyvän pohdinnan seurauksena, pidin valtuustossa suunnilleen seuraavan sisältöisen puheen:
Hyvinvointi on todella tärkeä asia, kuten useissa aikaisemmissa puheenvuoroissa on huomattu. Ne kaikki, jotka minut tuntevat, niin tietävät, että arvostan kovasti sitä, että tartutaan toimeen. Huoleni nyt on, että tässäkin asiassa puhutaan paljon, mutta saadaan vähän aikaan. Hyvinvoinnin raporttiin kulminoituu Hämeenlinnan johtamisen näkökulmasta kaksi merkittävää haastetta, jotka koskevat yleisemminkin johtamista.
Viranhaltijoiden aika menee siihen, että kirjoitetaan todella pitkiä raportteja sen sijaan, että oikeasti tartuttaisi toimeen
Esimerkkejä muiden kaupunkien hyvinvoinnin raporteista: Seinäjoen hyvinvointiraportti 20 sivua, Porin hyvinvointiraportti 33 sivua, Stadin eli Helsingin hyvinvointikertomus 56 sivua ja Tampereen laaja hyvinvointikertomus ja suunnitelma 87 sivua. Hämeenlinnan raportti on ihan omaa luokkaansa – lähes 150 sivua. On selvää, että tällaisen raportin kirjoittaminen käy työstä ja vie aikaa, mutta edistääkö se hyvinvointiin liittyviä asioita aidosti ja oikeasti? Pahasti pelkään, että kaikkein tärkeimmät kehitettävät asiat hukkuvat valtavaan sivumäärään.
Hämeenlinnassa tiedolla johtamisessa on isoja puutteita
Paljonko Hämeenlinna tukee lasten ja nuorten liikuntaa per käyttäjä tai paljonko Hämeenlinna tukee taloudellisesti jokaista kirjastossa, uimahallissa tai kirjastossa kävijää? Minä en tiedä ja eipä selkeitä vastauksia tunnu saavan myöskään viranhaltijoilta. Me emme yksinkertaisesti tiedä, käytetäänkö rahoitusta hyvinvointia aidosti lisääviin asioihin, koska tiedolla johtaminen on vielä lapsen kengissä. Kulttuuriin ja liikuntaan kyllä satsataan Hämeenlinnassakin miljoonia jo nyt, mutta kohdistuuko rahoitus niihin, jotka sitä aidosti eniten tarvitsisivat?
Kohdistuuko rahoitus esimerkiksi lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin, joista meillä kaikilla on iso huoli? Yhden pahasti syrjäytyneen nuoren tukitoimien kustannuksen on laskettu olevan lähes miljoona euroa 30-ikävuoteen mennessä. Meillä ei olisi yhteiskuntana tai kaupunkina varaa siihen, että yksikään nuori syrjäytyy, oli sitten kyse inhimillisestä tai taloudellisesta näkökulmasta. Johtamista on aidosti kyettävä muuttamaan siihen suuntaan, että tehdään valintoja ja keskitytään niihin asioihin, joilla ihan aidosti ja oikeasti saadaan paras vaikuttavuus aikaan. Mutu-päätöksiin ei ole enää varaa!
Tarvitsemme kaupungin johdon sitoutumisen, että kaupunki haluaa aidosti ja oikeasti johtaa tiedolla
Nyt ainakin poliittiset päättäjät tekevät päätöksiä aivan liian paljon mutupäätöksellä, koska tietoa ei ole riittävästi tarjolla tai tieto on hajallaan, jolloin on mahdotonta saada kunnollista kokonaiskuvaa päätöksenteon tueksi. Tiedolla johtamisen näkymiä luottamushenkilöille on jo yli puolitoista vuotta luvattu, mutta lupauksia edelleen odottelemme täytettäväksi.
Kaupungin pitäisi ehdottomasti alkaa tehdä toimintokohtaista laskentaa, jotta oikeasti tietäisimme, minkä verran vaikkapa kirjastoon, autoteihin, pyöräteihin ja kouluihin käytetään rahoitusta esimerkiksi per käyttäjä ja per asukas. Vastaavasti tarvitsisimme parempaa vertailutietoa muista kaupungeista.
Tiedän, että kaupungissa on kyllä osaamista tiedolla johtamisen saralla. Nyt on ennemminkin kysymys siitä, onko resursseja tarpeeksi ja halutaanko johtamisen kulttuuria aidosti ja oikeasti muuttaa. Poliittisen päätöksenteon kautta tarvittavat resurssit voidaan kyllä varmistaa, mutta päätöksenteon kulttuurin johtaminen on vain ja ainoastaan kaupungin johdon käsissä.
Sen sijaan, että teemme pitkiä raportteja, meidän tulisi asettaa selkeät tavoitteet ja mittarit sekä määritellä konkreettiset toimenpiteet ja seurata toimenpiteitä systemaattisesti. Tarvitsemme tiedolla johtamisen näkymiä, joiden avulla esimerkiksi kaupunginhallitus ja lautakunnat voivat tehdä päätöksiään sekä seurata toimenpiteiden onnistumista.
Ongelmallista on myös se, että erilaisia raportteja syntyy milloin mistäkin syystä. Toiset ovat enemmän strategisia kuin toiset. Toiset raportit ovat vain tiedoksi ja toiset edellyttävät aktiivisia toimenpiteitä. On erittäin tärkeää, että eri raporttien ja selvitysten suhde toisiinsa selkeytetään. On oltava kristallin kirkasta, mitkä raportit ovat strategisia ja toimintaa ohjaavia sekä mikä on eri raporttien tärkeysjärjestys ja suhde toisiinsa.
Nykyistä tilannetta voisi verrata autolla ajamiseen. Miettikääpä miten onnistuisi, jos teidän pitäisi ajaa autoa tietämättä, kuinka kovaa ajetaan tai paljonko bensiiniä on tankissa. Miettikää, jos auto pitäisi joka kerta pysäyttää, jotta tietäisitte, onko valot päällä tai onko vilkku käännettynä oikealle. Miettikää, jos pitäisi arvuutella, että koska huoltoon pitäisi mennä.
Auton kojelauta on kuljettajalle kuin tiedolla johtamisen näkymä kaupungin johdolle ja poliittisille päättäjille. Ilman huolellisesti asetettuja tavoitteita, mittareita ja toimenpiteitä sekä niihin liittyviä tiedolla johtamisen näkymiä, eteenpäin meneminen on epävarmaa, hidasta ja riskialtista.
Jos haluamme aidosti ja oikeasti, että Hämeenlinna menestyy jatkossa, on kaupunkia aidosti ja oikeasti siirryttävä johtamaan tiedolla mutun sijaan! Jätetään jatkossa pitkien raporttien kirjoittaminen vähän vähemmälle ja sen sijaan panostetaan tiedolla johtamiseen.
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa. Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista.
Blogin kuvan tiedot
Kuvaaja: Kuvaaja
Paikka: Hämeen linna ja Vanajavesi