Energian saatavuus on keskeinen kysymys Kanta-Hämeen kasvun varmistamiseksi
Kanta-Hämeen kannattaa aktiivisesti tavoitella teollisia investointeja ja energiaan liittyviä hankkeita, koska ne voivat tuoda työtä, alihankintaa ja uutta kasvua maakuntaan. Samalla on pidettävä kiinni siitä, että eteneminen on hallittua. Kirjoitus on julkaistu alunperin Hämeen Sanomissa 26.7.2026
Hämeen tulee ottaa investointien vauhdittaminen omaksi kärkitavoitteekseen. Meillä on jo nyt hyvä sijainti ja tonttitarjonta on kunnossa. Energian saanti on keskeinen kysymys, saadaanko maakuntaan uutta teollisuutta, vai päätyvätkö puhtaan siirtymän hankkeet muualle. Tällä hetkellä varsinkin isoimmat kaupungit kärsivät lupapolitiikan hitaudesta ja energialiittymien saatavuudesta. Juuri siinä voisi olla Hämeen mahdollisuus.
Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan puhdas siirtymä voisi tuoda Suomeen jopa 300 miljardin euron investoinnit, jolla voidaan saada aikaan jopa sadan miljardin euron vientipotentiaali. On selvää, että pääomat hakeutuvat sinne, missä liittymiin ja lupiin liittyvät asiat saadaan ratkaistua nopeasti.
Ennakoiva toiminta tarkoittaa käytännössä kolmea asiaa. Ensinnäkin sähkön siirto- ja jakeluverkkoja on vahvistettava etupainotteisesti ja tiivistä yhteistyötä on jatkettava Fingridin kanssa. Toiseksi kilpailuetua on haettava nopean ja ennakoitavien kaavoituksen ja lupaprosessien kautta. Todellista etua toisi se, että keskeisille teollisuusalueille etsittäisiin teollisuuskehittäjäyhtiöitä, joka hakevat energialuvat ennakoiden ja etsivät tonteille sopivat toimijat.
Nyt on toimittava siten, että energia ei ole kasvun este vaan sen mahdollistaja.
Kolmanneksi maakunnan on tehtävä näkyväksi valmiutensa uusiutuvaan energiaan, sähköistyvään teollisuuteen ja uusiin energiaratkaisuihin. Nyt on toimittava siten, että energia ei ole kasvun este vaan sen mahdollistaja.
Datakeskuksista on syytä puhua mahdollisuutena ja faktoilla pelkän pelottelun ja tunnepitoisen keskustelun sijaan. Ne eivät ole vain sähkönkuluttajia, vaan osa laajempaa digitaalista infrastruktuuria, joka tuo rakentamista, alihankintaa, kunnossapitoa, palveluita ja verotuloja.
Microsoftin Suomessa julkaisemien vaikutusarvioiden mukaan jokainen datakeskuksen operatiivinen työpaikka tukee 4,3 muuta paikallista työpaikkaa. Sama logiikka näkyy laajemminkin energiateknologian ja teollisuuden kehityksessä. Wärtsilä raportoi alkuvuonna 2026, että sen tilauskanta kasvoi 13 prosenttia, mikä on hyvin pitkälti seurausta datakeskusinvestoinneista.
Datakeskusten rakentamista puoltavat myös Euroopan omat strategiset tarpeet. Datakeskukset yhdistetään helposti vain sosiaalisen median viihdekäyttöön, mutta todellisuudessa kyse on merkittävässä määrin valtakunnan tason kansallisesta datasta.
Eurooppaan tarvitaan kolminkertainen määrä kapasiteettia nykyiseen nähden, jotta voidaan vähentää riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista toimijoista. Datan määrä kasvaa nopeasti tekoälyn, teollisen internetin ja julkisten palvelujen digitalisaation myötä, joten lisäkapasiteettia tarvitaan väistämättä paljon enemmän kuin tänään.
Datakeskuksilla voi olla tulevaisuudessa keskeinen rooli myös energiajärjestelmien kehittämisessä, kuten lämmitysratkaisuissa ja sähköjärjestelmien tasapainotuksessa.
Keskeinen kysymys ei ole rajoittaa kapasiteetin rakentamista, vaan ennemminkin siitä, miten siirtokapasiteettia, sähkön tuotantoa ja sähkön kysyntää tasaavien mahdollisuuksien rakentamista nopeutetaan ja energiajärjestelmiä kehitetään kokonaisuutena.
Toimintalinjan tulee olla kaksiosainen; Kanta-Hämeen kannattaa aktiivisesti tavoitella teollisia investointeja ja energiaan liittyviä hankkeita, koska ne voivat tuoda työtä, alihankintaa ja uutta kasvua maakuntaan. Samalla on pidettävä kiinni siitä, että eteneminen on hallittua, sähköä riittää kotitalouksille ja yrityksille, eikä investointien määrä ala heikentää muun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Kanta-Hämeen viestin pitäisi olla selkeä; Maakunta on valmis kasvamaan, myös datataloudessa, mutta kasvu rakennetaan kestävälle pohjalle.
Kirjoittaja Kirsi Lehto on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (kok.) ja Linnan Kehityksen hallituksen jäsen
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa. Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista.
Kuvan ottaja on Kirsi Lehto. Kuva on otettu joitakin vuosia sitten muistaakseni matkalla Räyskälästä kohti Hämeenlinnaa.
Kommentit