top of page
  • Kirsi Lehto

Hämeenlinnan keskustavisio perustuu menneisiin malleihin

Päivitetty: 28. toukok. 2021

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomien mielipideosastolla 6.10.2019. Kirjoituksen loppuun olen kirjoittanut tämän hetken ajatuksiani ja näkemyksiäni kaupungin pysänköintistrategiasta.


 

Hämeenlinnan keskustavisio 2035 on maanantaina kaupunginvaltuuston käsittelyssä.

Toivon Hämeenlinnan luottamushenkilöiltä visionäärisyyttä ja ymmärrystä siitä, miltä tulevaisuus voi oikeasti näyttää. Nyt käsillä oleva visio pohjautuu osin menneisyyden ajatusmalleihin. Visiossa on hienoja elementtejä kuten toripaviljonki. Digitalisoituvassa maailmassa ihmiset tarvitsevat tulevaisuudessakin fyysisen maailman kohtaamispaikkoja.

Toriparkki sen sijaan ei ole tulevaisuutta. Teknologian kehitys tulee olemaan nopeampaa, kuin ikinä uskoisimmekaan. Jos joku olisi sanonut 1990-luvun alussa, että kaikilla tulee olemaan matkapuhelimet ja tieto kulkee langattomia verkkoja pitkin, kukaan ei olisi uskonut.

Parkkitalon valituskierroksissa tulee todennäköisesti menemään vuosia. Ensin tulee valitus kaavasta. Sen jälkeen urakasta valitetaan ja se päätyy markkinaoikeuteen.




Liikkennekäyttäytyminen muuttuu

Parkkitalo on käytännössä valmis aikaisintaan 8–10 vuoden päästä. Silloin liikennekäyttäytyminen voi olla täysin muuttunut. Mitä jos ihmiset ovatkin siirtyneet yhteiskäyttöautoihin tai joukkoliikenne toimii kutsuttavien robottiautojen toimesta? Teknologisesti se on jo nyt täysin mahdollista. Tällöin parkkitalo jää tyhjäksi muistomerkiksi ja tulevien sukupolvien naurun kohteeksi.


Julkisuuteen ei ole esitetty todisteita siitä, että ykköskorttelin nykyinen omistaja varmasti rakentaisi liiketilaa ykköskortteliin. Jos ykköskortteli rakennetaan täyteen asuntoja, ei sillä ole vastaavaa vaikutusta keskustan elävöitymiseen kuin liiketiloilla. Myöskään siitä ei ole takeita, että ykköskorttelin omistaja tai kukaan muukaan lopulta lunastaisi suunniteltuja velvoitepaikkoja. On hyvin todennäköistä, että musta pekka jää kaupungin käteen.


Ristiriitaisuus häiritsee

Minua häiritsee tässä keskustelussa iso strateginen ristiriita ja realiteettien puute. On myös erikoista, että keskustan kehittäminen ja toripakki tungetaan väkisin samaan päätökseen, vaikka sitä ei tarvitsisi tehdä. Hämeenlinna kertoo haluavansa olla joukkoliikenne- ja pyöräilykaupunki. Samaan aikaan halutaan laittaa 30 miljoonaa euroa parkkitaloon. Kumpaa siis oikeastaan halutaan, ekologisuutta vai autoja? Keskustaa voi myös kehittää ilman toriparkkia.


Revitty tori ajaa yrittäjät pois

Revitty tori vähentää keskustan houkuttelevuutta lähes kymmeneksi vuodeksi. Sinä aikana ne viimeisetkin yrittäjät ovat ehtineet lopettaa. Parkkitaloon suunnitellulla summalla keskustaa voi kehittää jo kummasti. Paviljonkia pääsee rakentamaan vaikka heti ja se jos mikä lisäisi viihtyvyyttä jo 1–2 vuoden kuluttua.


Riittävä määrä pysäköintitilaa voidaan suunnitella tulossa oleviin rakennuksiin, kuten ykköskortteliin, mahdollisen kaupungintalon tilalle suunniteltavan rakennuksen alle, linja-autoaseman ympäristöön ja moottoritien varteen. Puuttuva osa velvoitepaikoista voidaan hoitaa löysentämällä Hämeenlinnan itsensä määrittämää velvoitetta, siihen asti kunnes teknologia on hoitanut liikkumisen haasteet.


 

Mitä ajattelen asiasta nyt? Edelleenkin olen sitä mieltä, että on erittäin hyvä asia, ettei toriparkkia lähdetty rakentamaan. Luultavasti olisimme törmänneet hyvin samanlaisiin ongelmiin kuin Turun toriparkissa. Jotkut ovat ehdottaneet, että ykköskorttelin rakennukset voitaisi rakentaa korkeammaksi tai että tyhjentyvän kaupungintalon alle voisi rakentaa pysäköintitalon. Mielestäni ne kuulostavat ihan varteenotettaville ja selvitettäville vaihtoehdoille. Näen myös edelleen yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona linja-autoaseman siirtämisen Goodmanin läheisyyteen. Siten nykyinen linja-autoaseman tontti vapautuisi pysäköintitalolle, sillä edellytyksellä, että sille oikeasti olisi käyttöä. Jos keskustan pysäköintitalolle on oikeasti tarvetta, niin on etukäteen selvitettävä ja saatava varmuus, että rahjoittajat löytyy muualta kuin kaupungin taskusta ja että se ei olisi taas yksi tyhjä pysäköintitalo muiden pysäköintitalojen joukossa. Eihän kukaan maksa kolehtia myöskään naapurin omakotitalon autotallista.

Hämeenlinnan strategiassa ainoa punainen lanka tuntuu olevan parkkitalostrategia. Entisten vajaakäytöllä olevien parkkitalojen lisäksi, parkkitaloja on suunnitteilla myös Hämeensaareen ja Assi-sairaalan yhteyteen. Tarvitseeko näin pieni kaupunki aidosti ja oikeasti parkkitaloja joka niemen notkoon ja saarelmaan? Olisin valmis myös kokeilemaan keskustan alueella ilmaista pysäköintiä 2 h pysäköintirajoituksella varustettuna. Se voisi oikeasti tuoda pientä lisähappea keskustan vielä sinnitteleville yrittäjille.


 

Tule seuraamaan, tykkäämään ja keskustelemaan kanssani vaalisivuillani Facebookissa.

Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista nimimerkillä @kalehto.


Blogin kuvan tiedot

Kuvaaja: Kirsi Lehto

Paikka: Hämeenlinnan tori

44 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page