Kirjoitus on julkaistu alunperin Hämeen Sanomissa 19.2.2025.
MDI:n tutkija Rasmus Aro ennusti vuonna 2021, että kunnat jaetaan voittajiin ja häviäjiin seuraavan 5–10 vuoden aikana. Hänen tekemänsä ennusteen mukaan Hämeenlinnan kasvu perustuu pitkälti ydinkeskustan ja muutamien houkuttelevimpien asuinalueiden kasvuun.
Jos emme saa keskustan rakentamista liikkeelle, se tarkoittaa vääjäämättä kaupungin palveluiden kurjistumista joka puolella. Verotulot laskevat ja kaupunki köyhtyy.
Kaupungin tulevaisuuden näkymät ja palvelutaso kulminoituvat siihen, saadaanko Hämeenlinnan ydinkeskusta elvytettyä vai ei.
Jos kaupunki ei kasva, palvelut heikkenevät.
Kaupungin verotuloista vajaat 10 % tulee valtionosuuksista ja lähes 70 % kunnallisveroista. Sen vuoksi asukasmäärällä on keskeinen vaikutus siihen, paljonko rahaa on käytettävissä kaupungin tuottamiin palveluihin.
Kaupungin luonnollinen väestönlasku vuonna 2023 on ollut 400 asukasta. Jos laskeminen on seuraavana viitenä vuonna samanlaista, eikä uusia muuttajia saataisi, niin verotuloja menetetään viiden vuoden ajalta arviolta 11 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan lasten määrä kouluissa vähenee radikaalisti. Se tarkoittaa noin 12 miljoonan euron valtionosuuksien laskua viidessä vuodessa. Kaupungin tuloista menetetään siis pahimmillaan pitkälti yli 20 miljoonaa euroa viidessä vuodessa, ellemme tee pikaisesti reippaita toimenpiteitä sen eteen, että väestö kasvaisi.
Hämeenlinnan on houkuteltava erityisesti nuoria aikuisia ja lapsiperheitä.
Väestö vähenee jo nyt erityisesti pitäjissä, mutta ennusteiden mukaan todennäköisesti myös kantakaupungissa. Hämeenlinna saa muuttovoittoa erityisesti yli 45-vuotiaista väestöryhmistä, ja samaan aikaan kärsimme merkittäviä muuttotappioita nuorten ja nuorten aikuisten ikäryhmissä eli 15–34-vuotiaissa.
Kaupunki on kasvanut hyvin pitkälti maahanmuuton ansiosta. Maahanmuuttajista keskeinen ryhmä on Hämeen Ammattikorkeakouluun tulevat opiskelijat. Jotta kaupungin väkiluku ei ala laskea, meidän on pakko keskittyä houkuttelemaan erityisesti opiskelijoita ja lapsiperheitä kaupunkiin.
Vaikka nuoret lähtevätkin opiskelemaan välillä muualle, on täällä joskus asuneita huomattavasti helpompaa houkutella takaisin kuin kokonaan muualla kasvaneita. Parhaassa tapauksessa Hämeenlinna on rakas kotikaupunki useille sukupolville toisensa jälkeen.
Miksi on tärkeää, että juuri keskustaan saadaan lisää asuntoja?
Tilastokeskuksen mukaan yhä useampi lapsiperhe asuu kerrostalossa ja yli 40 % Suomen väestöstä on yksinasuvia. Pitkäaikaisten trendien perusteella väestö pakkautuu yhä enenevässä määrin suurempiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan viiden vuoden sisällä.
Kasvavat väestöryhmät eli yli 45-vuotiaat sekä maahanmuuttajat ja opiskelijat ovat juuri niitä, jotka haluavat muuttaa keskustan läheisyyteen lähelle palveluita. Siksi keskeistä on saada keskustan asuinrakentaminen pikaisesti liikkeelle. Lisäksi on saatava houkuttelevia tontteja koulujen ja päiväkotien lähelle.
Kaupungin kasvu on tehtävä! Se ei synny itsestään.
Jo pelkästään nollatilanteessa pysyminen edellyttää sitä, että kaupunkiin on saatava houkuteltua useita satoja asukkaita joka vuosi. Nyt tarvitaan päätöksiä. Nyt tarvitaan tekoja.
On harhaluuloa uskoa, että kaikki pysyy ennallaan, jos emme tee mitään. On välttämätöntä ymmärtää, että seisahtunut tai liian hidas kaupunkikehitys johtaa vääjäämättä väestön laskuun ja palveluiden heikentymiseen, halusimme tai emme.
Kirjoittaja Kirsi Lehto on valtuustoryhmän puheenjohtaja (kok.) ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen.
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa. Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista.
Blogin kuvan tiedot
Kuvaaja: Kirsi Lehto
Paikka: Kuva on otettu venereissulta Myllymäeltä Hämeenlinnan keskustan suuntaan
Comments