• kirsiannukkalehto

9.5.2022 Asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointi ja terveys puhuttivat eniten valtuustossa

Hitsi vie! Edelleenkään emme päässeet pitämään kokousta valtuustosaliin, vaan kokous pidettiin kaupungintalon juhlasalissa. Juhlasali on toki upea, mutta pöytien puuttuminen harmittaa vietävästi tällaista multitaskaajaa. Blogin kirjoittaminen tietokone sylissä on vähän haastavaa ja siksi blogin viimeistely venyy yötöiksi. Tällä kertaa valtuustonkokous oli hyvin pitkälti aikaisemmin valmisteltujen päätösten tai asioiden nuijimista pöytään. Mistään ei äänestetty. Puheenvuorot keskittyivät vuoden 2021 henkilöstöraporttiin, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosiraporttiin ja kaupungin yhteisöjen vuosikatsaukseen.




Kokouksen aluksi puheenjohtaja Koskinen kertoi Vasemmistoliiton päätöksen tiedoksi, että valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Juurus. Johanna Janhunen puolestaan valittiin vasemmistoliiton varavaltuutetuksi. Nämä molemmat muutokset liittynevät siihen, että Juhani Lehto päätti lopettaa kunnalliset tehtävänsä tultuaan valituksi hyvinvointialueelle. Kaupunginvaltuusto päätti myöntää eron Kimmo Kautiolle eron sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenyydestä. Kaution eron taustalla oli ero Perussuomalaisten ryhmästä. Kaution tilalle valittiin varsinaiseksi jäseneksi Mika Lartama ja varajäseneksi Petri Laine.


Kovin kohutun Pintiälän puiston päätös meni läpi tällä kertaa ilman keskustelua ja äänestämistä. Vaikka päätös saatiin viimeksi nuijittua pöytään pohjaehdotuksen mukaisesti, pitkien keskustelujen ja äänestyksen jälkeen, todettiin myöhemmin kaavassa virhe ja sen takia asia jouduttiin tuomaan valtuustoon uudelleen päätettäväksi. Selkeyden vuoksi vielä todettakoon, että kyse ei ole puistosta vaan pienestä pöheiköstä, joka on jo kovasti päässyt metsittymään ja joka haluttiin myydä tonttina pois.


Henkilöstöraportin osalta valtuutettu Bottas nosti esiin henkilöstökoulutuksen ja henkilöstörekrytointiprosessin uudistumisen. On tärkeää, että Hämeenlinna olisi sellainen työnantaja, joka houkuttelee työntekijöitä. Valtuutettu Lehkonen nosti esiin sen, että varhaiskasvatuksessa on menossa johtamisen liittyvä selvitys. Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt ja myös se pitää huomioida johtamisessa. Sairauspoissaolot on iso kustannuserä ja sitäkään puolta asiassa ei saa unohtaa. Lehkonen totesi viisaasti, että arvosta jokaista kohtaamista, se ei maksa mitään.


Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen vuosiraportista valtuutettu Rantanen nosti esiin sen, että Hämeenlinnan katuturvallisuus on parantunut entisestään ja että Hämeenlinna on katuturvallisuuden näkökulmasta Suomen toiseksi turvallisin kaupunki. Samaan aikaan pitää kuitenkin olla huolissaan siitä, että joka toinen tyttö on kokenut seksuaalista häirintää. Valtuutettu Reima korosti, että lähes joka viides hämeenlinnalainen työikäinen on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Monet ihmiset ovat yksityisten ihmisten hyvinvoinnin varassa.


Valtuutettu Lehkonen korosti, että strategiatyöhön liittyvissä mittareissa tulisi hyödyntää kansallisia hyte-mittareita ja niissä onnistuminen voisi tuoda jopa 1,2 meur kaupungin kassaan. Valtuutettu Filatov nosti esiin sen, että suurin osa lapsista ja nuorista pärjää hyvin, mutta lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taidot ovat kuitenkin keskimäärin huonontuneet. Muutos ei ole merkittävä, mutta poikkeaa Hämeenlinnan osalta valtakunnallisesta trendistä. Kyseessä on perustaidot, jotka vaikuttavat elämässä pärjäämiseen, minkä takia niitä pitäisi vielä tarkemmin tutkia.


Valtuutettu Heinonen nosti esiin onnistumisia, muun muassa useiden ulkoilupaikkojen kunnostamisen, liikuntalukkarin ja ihan lähellä -harrastustoiminnan sekä rakenteilla olevan esteettömän uimarannan ja kalastuslaiturin. Valtuutettu Jussila halusi muistuttaa arkiliikunnan tärkeydestä ja valtuutettu Ahonen korosti koulurauhan tärkeyttä. Merkittävä osa lapsista ja nuorista kärsii viikoittain koulukiusaamisesta.


Valtuutettu Rautio korosti, että hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen raportti on tärkeä, mutta se muuttuu tärkeämmäksi, kun me teemme oikeasti valintoja sen pohjalta. Osin samaa itsekin pohdin. Valtuustolle ja varsinkin kaupunginhallitukselle tulee valtava määrä kaikenlaisia todella pitkiä raportteja luettavaksi. Joskus sitä miettii, että syntyykö kaikkien niiden raporttien pohjalta ihan oikeasti korjaavia toimenpiteitä. Suomessa ollaan todellisia mestareita suunnittelemaan ja kirjoittamaan raportteja. Mitäpä jos se kaikki aika ja energia käytettäisiin raporttien kirjoittamisen sijaan varsinaiseen tekemiseen, niin saataisiinko enemmän aikaan?


Kaupungin yhteisöjen vuosiraportin osalta valtuutettu Ranne nosti esiin sen, että kaupungin elinkeinopolitiikassa pitäisi keskittyä niihin asioihin, jolla on taloudellisia vaikutuksia. Eteenpäin yhtiöiden kanssa päästään, kun lyödään faktat pöytään ja toteutetaan avoimuutta. Valtuutettu Rautio puolestaan nosti esiin, että yhtiörakennetta on saatu tiivistettyä viime vuosina. Esimerkkinä hän nosti esiin, että Verkatehtaan ja teatterin yhdistäminen on lähtenyt hyvään suuntaan ja tulokset ovat pian näkyvissä myös asukkaille. On hienoa, että konsernirakennetta on saatu tiivistettyä, mutta samaan hengenvetoon on itse todettava, että tiivistettävää on vielä melkoisen runsaasti. Kaupungilla on edelleen paljon omistuksia, jotka eivät ole missään määrin strategisia kaupungille ja siten olisi tärkeää saada myytyä ne pois kaupungilta synnyttämästä kuluja ja pois konserniohjauksen työkuormasta.


Valtuutettu Laatikainen kertoi olleensa mukana aloitteessa koskien pitäjiin meneviä pyöräteitä, koska halusi edistää pyöräilyyn liittyvää keskustelua. Valtuutettu Leinikka vakuutteli, että jo aloitteen tekemisen vaiheessa oli selvää, ettei kaupunki rahoita valtion vastuulle kuuluvia kokonaisuuksia. Hän kuitenkin halusi muistuttaa, että muistettava myös pitäjät, kun ELYn kanssa keskustellaan.


Olen samaa mieltä, että pyöräilyä tulee edistää, mutta on aina tärkeää pohtia, miten rahalle saisi parhaiten vastinetta. En näe järkevänä vaatia ELYltä pyörätietä, vaan pientareiden leventäminen voisi hyvin ajaa saman asian. Pientareiden leventämisen rakennuskustannukset ja ylläpitokustannukset ovat merkittävästi pienemmät ja ne edistäisivät jo merkittävästi pyöräilyn edellytyksiä. Leveät pientareet lisäisivät myös muun liikenteen turvallisuutta, kun vaikkapa mopot tai traktorit voisivat väistää pientareelle ruuhkan sattuessa. Muistettava tässäkin kohtaa, että aina ei tarvita Mersua, joskus Skoda on ihan riittävä.


 

Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa. Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista nimimerkillä @kalehto.


Blogin kuvan tiedot

Kuvaaja: Kirsi Lehto

Paikka: Hämeenlinnan Raatihuoneen juhlasali.

Kuvassa: Valtuutettu Mika Walkamo (vas), kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, valtuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen. Valtuusto muisti Mika Walkamoa hänen täyttäessään 60-vuotta.


127 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki