Tänään oli valtuustokauden kauden kolmas kokous. Tämä kokous oli siitä mielenkiintoinen, että nyt ei kertaakaan äänestetty! Se tarkoittanee ainakin sitä, että valmistelu on tehty näiden aloitteiden ja asioiden kohdalla laadukkaasti. Toinen helpottava asia minulle itselleni oli se, että lähes kaikki valtuustossa käsiteltävät asiat olivat sellaisia, jotka oli kertaalleen jo käsitelty kaupunginhallituksessa. Se tarkoitti käytännössä sitä, että perehtymisen määrä oli tällä kertaa kohtuullinen.
Tällä kertaa nostan bloggaukseni isoimmaksi aiheeksi Hämeenlinnan väestöennusteen ja siihen liittyvät toimenpiteet. Toki muitakin todella tärkeitä asioita oli listalla, kuten esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveysavun ja psykiatristen sairaanhoitajien määrän lisääminen. Näiden lisääminen on erittäin perusteltua, koska Hämeenlinnassa tukiresurssit ovat hävettävän alhaalla ja ongelmat kasautuvat erityisesti nuorille. Vuoden 2020 arviointikertomuksen mukaan Hämeenlinnassa koulupsykologien resurssit ovat noin 25 % ja koulukuraattorien 10 % koko maan keskiarvoon nähden. Korostan vielä, että kyse on todellakin maan keskiarvoon nähden, eikä maan parhaisiin kuntiin nähden. Helena Lehkonen perustellusti nosti esiin, että koska rekrytointi on haastavaa, niin lasten ja nuorten tilannetta voidaan parantaa myös sillä, että aikuisten määrää lisätään kouluissa, vaikkakaan se ei korvaa erityisalan ammattilaisten apua.
Ennen kuin menen omaan puheeseeni, niin haluan kovasti kehua valtuutettuja Aapo Reimaa, Pirkko Juurusta, Matti Saarista, Antti Ahosta, Timo Kaunistoa, Helena Lehkosta, Sari Rautiota ja Päivi Liljaa erittäin hyvistä puheenvuoroista koskien Hämeenlinnan väestön kasvua. Lulu Riikoselle hatun nosto siitä, että jaksaa säännöllisesti muistuttaa kaikkia taloudellisista reaaliteeteista. Voi jopa sanoa, että valtuuston henki oli oikeastaan liikuttavan yksimielinen siitä, että kasvua pitää tavoitella ja että toimeen on aidosti tartuttava.
Alla oma puheenvuoroni asiasta. Jälleen kerran totean, että salissa pidetty puhe ei ollut aivan sama kuin etukäteen kirjoitettu. Näin siksi, koska otin oikeuden muuttaa puhetta jo ihan sen takia, etten toistaisi liiemmin niitä asioita, jotka valtuutettu Reima ehti jo omassa puheessaan esittää. En kuitenkaan halunnut poistaa sanomatta jääneitä asioita tästä kirjoituksesta, jotta viestini välittyy kokonaisuudessaan myös kaikille teille blogini lukijoille.
Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!
Ensinnäkin lämpimät kiitokset kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle siitä, että saimme hyvässä yhteisymmärryksessä sovittua väestöennusteeseen liittyvästä tavoitteesta ja varsinkin terävöitettyä viestiä siitä, että kaikkien kaupungin toimijoiden on aidosti oltava aktiivisia kasvun edistämisessä. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajien viesti on hyvin selkeä; Emme voi jäädä vain odottamaan ja katsomaan kuinka käy.
Tässä muutamia huomioita väestöennusteesta;
- Yli 75-vuotiaiden määrä tulee karkeasti tuplaantumaan seuraavan 20-vuoden aikana, teimmepä mitä tahansa.
- Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee reilusti ikäluokkien pienentymisen myötä.
- Hämeenlinna on pahasti muuttotappiollinen 15–35-vuotiaiden ikäryhmissä.
- Syntyneiden ja kuolleiden ero on jo pelkästään tällä hetkellä 200 ihmistä. Ero vain kasvaa tulevina vuosina, joten pelkästään nollakasvu edellyttää merkittävää tulomuuttoa kaupunkiin.
- Vaikka kantakaupunki kasvaa eniten, tavoitteen mukainen koko kaupungin 0,2 % kasvu edellyttää tulomuuttoa kaikkiin pitäjiin.
Tässä vielä kertauksena, mitä päätelmiä väestötutkija teki asiasta; Kaupungin tärkein kohderyhmä on 25–35-vuotiaat, ei siis minun ikäiseni tai eläkeläiset, vaan nuoret aikuiset. Näin elatussuhde saadaan säilymään edes jotenkin kohtuullisena. Samaa viestiä on toistanut kaupungin talousjohtaja Jussi Oksa. Miksi näin? Siksi koska tyypillisesti asuinpaikkapäätökset tehdään 25–35-vuotiaina, jolloin tuolloin tehdyillä valinnoilla on hyvin pitkäaikaiset seuraukset kuntien näkökulmasta. Kyse voi olla jopa vuosikymmenien päähän ulottuvasta vaikutuksesta, jos nykyiset lapset ja nuoret eli tulevaisuuden aikuiset saadaan palaamaan lapsuuden kotikaupunkiinsa. Nuoret aikuiset ovat lisäksi hyvää työvoimaa ja siten myös houkuttelevat yrityksiä paikkakunnalle. Korostan vielä sitä, että toimenpiteitä on tarpeen tehdä nopeasti, koska nuorten aikuisten ikäluokat pienenevät vahvasti ja siksi kilpailu kaupunkien välillä kovenee entisestään ihan lähivuosina.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Hyviä nostoja teki jo valtuutettu Reima ja yhdyn lämpimästä hänen esiin nostamiinsa asioihin. Sen lisäksi teen muutamia laajempia nostoja. Ensinnäkin meidän on tutkittava tarkemmin, miksi ihmiset muuttavat tänne ja miksi täältä pois. Kun tutkimus on tehty, meidän on myös otettava viesti tosissaan. Väestöntutkija myös kehotti panostamaan lapsiperheiden palvelujen lisäksi, asuntotarjontaan, työpaikkoihin ja hyviin muualla työssäkäynnin edellytyksiin. Kyllä, olen täsmälleen samaa mieltä!
Lapsiperheet todellakin valitsevat asuinalueen todella usein sen perusteella, missä on laadukkaat, terveet ja turvalliset päiväkodit ja koulut ja onko niillä pysyvyyttä. Näin meidänkin perheemme on aikanaan tehnyt. Siksi me kaikki olemme paljon vartioina siinä, että Hämeenlinna olisi tunnettu laadukkaista perheiden palveluista. Kantakaupungin osalta on oleellista, että tontteja kaavoitetaan houkutteleville paikoille ja että myös perheasuntoja on tarjolla. Kuten on nähty, isompia asuntoja ei välttämättä synny, ellei sitä kaavoituksessa edellytetä.
Pitäjät tarvitsevat omat elinvoimastrategiansa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajaa ja valtuutettu Koskista lainatakseni, viime vuonna Rengosta on myyty kaksi tonttia ja Kalvolasta kaksi rivitalotonttia. Ei sen enempää. Nyt pitäjien olemassa olevat on tontit laitettava myyntikuntoon, leikattava pajukot lakoon ja laitettava hinnat kohdilleen. Ehkä välittämiseen kannattaa käyttää myös asiantuntijoita. Meidän on luovuttava kesämökkien edullisuusvyöhykkeistä, jotta mökillä voisi asua ympärivuotisesti.
Kaupungin on markkinoitava viisaasti ja oikeaan aikaan kevättalvella, kun perheet pohtivat muuttamista uudelle paikkakunnalle, ennen koulujen alkamista. Linnan kehitys ja kaavoitus on paljon vartijana siinä, että tänne saadaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Meidän on myös mietittävä, mitä kivijakoja täällä tarvitaan strategiassa mainitun matkailun lisäksi.
Meidän on varmistettava, että Hämeenlinna on hyvä kaupunki etätyöntekijöille ja että etäyhteydet toimivat. Itse olen virallisesti töissä Tikkurilassa, mutta käynyt siellä tänä vuonna kaksi kertaa. Juuri tällaisia kaltaisiani etätyöntekijöitä meidän pitäisi houkutella kaupunkiin lisää. Pääradan korjauksen sekä bussi- ja junavuorojen edunvalvonnasta on vahvasti huolehdittava. On varmistettava, että liikkumisen osalta kotipesä on myös kunnossa, esimerkiksi pendelöintipysäköinti on saatava säädyllisen hintaiseksi. On järjetöntä, että kaupunki itse rakentaa tuloloukkuja. Tavastia ja HAMK ovat paljon vartijoina siinä, että opiskelijat viihtyvät ja heidät saadaan jäämään.
Hämeenlinnan väestönkasvu on ihan kaikkien meidän asia! Kasvu ei tule helpolla, vaan sen eteen tulee tehdä kovasti töitä ja tehtävä viisaita valintoja. Nyt lopuksi haastan myös kaikki valtuutetut markkinoimaan tätä ihanaa kotikaupunkiamme! Otetaan somen voima käyttöön ja kerrotaan kaikelle kansalle, kuinka hieno kaupunki meillä on. Kiitos!
Koska muillakin valtuutetuilla oli väestön kasvuun liittyen paljon asuallista sanottavaa, niin päätin poimia niistä mieleen tarttuneimmat ajatukset tähän kirjoitukseen. Valtuutettu Reima korosti sitä, että kasvua pitää saada erityisesti nuorten aikuisten ryhmässä. Valtuutettu Juurus puolestaan peräänkuulutti toimivaa arkea. Valtuutettu Saarinen nosti esiin kaupungin imagon tärkeyden. On selvää, että kukaan ei halua muuttaa kaupunkiin, joka kuihtuu ja jonka asuntojen arvo laskee. Olen myös valtuutettu Saarisen kanssa samaa mieltä siitä, että pitäjien kouluille pitäisi pystyä antamaan ns. koulurauha. Ajatuksena on, että kouluverkkoon ei koskettaisi tämän valtuustokauden aikana, jos kunkin koulun osalta pysytään sovitun lapsimäärän yläpuolella. Näin myös pitäjät saisivat porkkanaa siihen, että houkuttelevat muuttajia omaan pitäjäänsä.
Valtuutettu Ahonen puolestaan korosti, että aikaisemmin käytössä ollut Hämeenlinnalisä oli heidän perheelleen ratkaiseva asia Hämeenlinnaan muuttamiseksi. Hän myös korosti, että muualla työssä käymisen on oltava helppoa ja kohtuullisen hintaista. Nämä ovat kaupungin strategisia valintoja! Lopuksi vielä Antti Ahonen haastoi kaikki kaupunkilaiset puhumaan hienosta kaupungistamme hyvää. Valtuutettu Kaunisto totesi, että muuttoliikkeisiin vaikuttaa nälkä ja rakkaus. Tässä kohdin voin minäkin myös tunnustaa, että itse päädyin Hämeenlinnaan rakkauden perässä. Kun rakkaus oli löytynyt, niin onneksi löytyi myös työpaikka. Kaunisto korosti, että meillä on omia työpaikkoja liian vähän ja Hämeenlinnan työpaikkaomavaraisuus on matalampi, kuin muissa verrokkikaupungeissa. Meidän pitää pystyä parempaan!
Helena Lehkonen lupasi sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puolesta, että me teemme kaikkemme, jotta kaikki koulut saadaan säilymään. Koska tyhjiä seiniä ei voida ylläpitää, on meidän kaikkien käärittävä hihat. Valtuutettu Rautio puolestaan korosti, että meidän on mietittävä juurisyitä sille, miksi nuoret aikuiset lähtevät muualle. Hän totesi, että meidän on yhdessä tehtävä töitä myös sen eteen, että tänne saataisiin houkuteltua ympäri maailmaa uusia nuoria. Meidän on puhuttava korkeakoulupolitiikasta, jotta opiskelijat saadaan tänne ja etabloitumaan osaksi yhteiskuntaa.
Valtuutettu Lilja nosti esiin sen, että kotikaupunkiin kiinnittyminen on monisäikeinen asia ja prosessi. Hän kertoi olevansa elävä esimerkki ihmisestä, joka on päätynyt Hämeenlinnaan juuri siksi, että tämä on sopivan kokoinen kaupunki ja siksi, koska kaupungin kulttuuri on elävää. Lulu Ranne puolestaan korosti, että väestönkasvu ei tee autuaaksi, jos taloudellinen huoltosuhde ei parane.
Kiitokset apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuolle, joka oli tänään viimeistä kertaa kanssamme valtuustossa. Hän kannusti meitä kaikkia tekemään viisaita päätöksiä. Sitä taatusti tavoittelemme! Toivotan apulaiskaupunginjohtaja Isosuolle erittäin hyvää eläkeaikaa! Samaan aikaan toivotan onnea matkaan ja haluan myös antaa kaiken tukeni kaupunginjohtaja Parviaiselle, joka ainakin toistaiseksi joutuu ottamaan ja kantamaan kaiken vastuun jo väistyneen kaupunginjohtaja Kenakkalan ja pian väistyvän apulaiskaupunginjohtajan Isosuon harteilta.
Tässä lopuksi vielä pieni mainospala OP edustajiston vaaleista! Olen ehdokkaana OP Etelä-Hämeen edustajiston vaaleissa numerolla 34. Vaalit ovat henkilövaalit, joten tällä kertaa ei tarvitse pähkäillä, onko puolue oikea vai ei. Lue lisää asiasta täältä!
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa.
Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista nimimerkillä @kalehto.
Blogin kuvan tiedot
Kuvaaja: Kirsi Lehto
Paikka: Raatihuone, Hämeenlinna
Kuvassa: Vasemmalla apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, keskellä kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ja oikealla valtuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen