Toimivat junayhteydet on Hämeenlinnalle elintärkeä asia. Vaikka metsärata (eli suora yhteys Tampereelta Helsinkiin ohittaen Hämeenlinnan) on saatu kuopattua, niin meidän ei tule missään tapauksessa unohtaa, että toimimivat junayhteydet ovat Hämeenlinnan kaupungille elinehto. On varmistettava, että kolmatta raidetta edistetään Helsingistä Tampereelle ja junayhteydet pysyvät jatkossakin hyvinä. On tärkeää, että Hämeenlinnassa asuvat pendelöijät kokevat itsensä kaupunkiin tervetulleiksi. Meidän ei pidä myöskään unohtaa, että esimerkiksi merkittävä määrä Oma Hämeen ja Hamkin työntekijöistä pendelöi Hämeenlinnaan. Yhteyksien on oltava toimivia molempiin suuntiin, jotta työssäkäynnistä ei muodostu liian raskasta tai kallista. Saatesanat on päivitetty helmikuussa 2025.
Alla oleva kirjoitus on julkaistu alunperin Hämeen Sanomissa 20.9.2023.
Hämeen Sanomat kirjoitti, että rataparkkikokeilu on maksanut Hämeenlinnan kaupungille 100 000 euroa vuodessa. Heti alkuun tarkennettakoon, että mainittu 100 000 euroa on laskennallinen ja osin spekulatiivinen kulu, jonka kaupunki maksaa sen omalle pysäköintiyhtiölle oletetuista pysäköintitulojen menetyksestä.
Todellinen rataparkin kulu on alueen vuokra noin 20 000 euroa ja hiekkaparkkialueen ylläpidon kulu eli käytännössä auraus talvisin.
Keskusteluissa näköjään on jo unohtunut, että vielä puoli vuotta sitten Hämeenlinna oli löysässä hirressä. Pelkona oli, että junat kiitävät ohi Hämeenlinnan Metsärataa pitkin. On selvää, että jos rata olisi rakennettu, niin Hämeenlinnankin junayhteydet olisivat huonontuneet merkittävästi. Nyt kun Metsärata on työllä ja tuskalla saatu torpattua, niin me emme saa missään tapauksessa unohtaa rautatien kriittisyyttä Hämeenlinnalle.
Jos katsoo väestön kasvua kuvaavia karttoja, niin havaitsee, että isot radanvarsikaupungit tai niiden ympäryskunnat ovat lähes ainoita kuntia, jotka kasvavat. Pendelöijät muodostavat merkittävän osan junamatkustajista. Jos junalla pendelöinti vähenee, niin Hämeenlinnassa pysähtyvien junienkin määrä vähenee. Jos pysähtyvien junien määrä vähenee, niin kaupunki alkaa ennen pitkää kuihtua.
On selvää, että Hämeenlinnan työpaikkapotentiaali ei riitä kaikille hämeenlinnalaisille työssäkäyville. On myös selvää, että uusia pendelöijiä ei tänne muuta ja nykyisetkin muuttavat pois, jos junayhteydet eivät toimi ja jos korkeiden asumiskustannusten päälle pitäisi vielä maksaa kallista pysäköintimaksua. On huomioitava myös se, että pääkaupunkiseudulla liittymäpysäköinti on ilmaista tai hyvin edullista.
Kun päätös rataparkista tehtiin, se haaste toki tiedostettiin, että aluetta luultavasti käyttävät myös jossakin määrin alueen asukkaat.
Pysäköintiyhtiön selvityksen mukaan alueen asukkaiden pysäköinti on vain alle 10 prosenttia kaikesta pysäköinnistä, joten kyseessä on kovin marginaalinen ilmiö. Reilu 10 prosenttia käyttäjistä käytti rataparkkia Hämeenlinnaan suuntautuvaan työpaikkapysäköintiin.
Työssäkäyntiin tulee aina kannustaa, joten se on vain järkevää, että kohtuullisen matkan päästä Hämeenlinnan keskustasta on edullista pysäköintiä myös paikallisille.
Vaikka joutuisimmekin oikeasti maksamaan 100 000 pendelöinnin tukemisesta, niin se on todella pieni raha siitä, että Hämeenlinnan junayhteydet saadaan pidettyä hyvänä, pendelöivät veronmaksajat kaupungissa ja Hämeenlinnan kaupunki kasvavien kaupunkien joukossa!
Hämeenlinnan kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
Lue myös
Jere Paldaniuksen kirjoitus: Hämeenlinna tarvitsee pendelöijiä enemmän kuin pendelöijät tarvitsevat Hämeenlinnaa, joka on julkaistu Hämeen Sanomissa
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa. Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista.
Blogin kuvan tiedot
Kuvaaja: Kirsi Lehto
Paikka: Kuva on otettu Hämeenlinnan rautatieasemalta
Comments