• kirsiannukkalehto

Monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja

Mitä Hämeenlinnan kaupunki tekee sen eteen, että hoitajia riittää tarpeeksi vanhusten, mielenterveyskuntoutujien ja kehtysvammaisten asumisyksikössä, kysyy Lassi Valkama Hämeenlinnan Politiikka Facebook sivuilla.


Erittäin hyvä kysymys ja siksi aloin pohtimaan asiaa hiidellessäni pitkin Lassilan peltolatua. Minusta tuntuu, että hoitajamitoitus on kuin kiky, jolla yritetään laastaroida olemassa olevaa ongelmaa. Olen siis täysin samaa mieltä siitä, että hoitohenkilökunnan puute on täyttä totta nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. Siitä en ole kuitenkaan varma, että hoitajamitoitus olisi vastaus monitahoiseen ongelmaan. Siksi olen pohtinut asiaa kokonaisuudessaan, enkä pelkästään hoitajamitoituksen näkökulmasta.




En edes kuvittele, että olisin keksinyt mitään hopealuotia ratkaisemaan kaikkin ongelmat, vaan enneminkin pohtinut syy-seuraussuhteita ja koonnut erilaisia näkökulmia yhteen, jotka vaikuttavat työvoiman saatavuuteen ja ongelmavyyhdin ratkaisemiseen.


1) Työhyvinvointi lähtee johtamisesta


Olin menossa uuteen työpaikkaan esimiestehtäviin. Minua varoitettiin etukäteen, että tiimini saattaa olla aika muutosvastarintainen. Aika pian selvisi, että eivät he mitään muutosvastarintaisia olleet, vaan kyse oli siitä, että heitä ei ollut kukaan koskaan kuunnellut. Hyvä johtaminen lähtee siitä, että ihmisiä arvostetaan ja heitä kuunnellaan. Ei kukaan odota, että työelämä olisi yhtä ruusuilla tanssimista vaan sitä, että töihin olisi pääsääntöisesti mukava tulla ja siellä olisi reilu meininki. Reiluksi koettu työnantaja houkuttelee uusia työntekijöitä ja vastaavasti, jos työpaikan johtaminen ja ilmapiiri ei ole kunnossa, lisää se pakoa työpaikalta ja pahimmillaan koko alalta.


2) Lisätään työntekijöiden osallisuutta


Parhaimmillaan hyvä johtaminen myös tehostaa toimintaa. Kun työntekijöiden ideoita ja ajatuksia kuunnellaan ja ideoita lähdetään toteuttamaan, niin parhaimmillaan se myös tehostaa toimintaa. On ymmärrettävä, että kukaan ei jaksa ideoida yhtään mitään, jos päivät menevät arjesta nippa nappa selviytymiseen. Olisi erittäin tärkeää, että jokainen johtaja edes joskus jalkautuisi työntekijän arkeen, jotta he oikeasti ymmärtäisivät mistä arjen haasteet muodostuvat. Kuntasektorilla toimiessa pitää myös muistaa, että jaksamisesta ja hyvinvoinnista säästäessä, kustannukset myös napsahtavat ihan omaan nilkkaan eli kunnan omaan rahapussiin.


3) Toimiva arki lisää hyvinvointia


Ihminen on kokonaisuus, ei ole erillistä työelämää tai kotielämää. Kodin haasteet näkyvät työelämässä ja työelämän haasteet kotona. Kaupunki voi edistää hyvinvointia monestakin näkökulmasta. Esimerkiksi vähän aikaa sitten kaupunki päätti siirtää vuoropäiväkodin sairaalan näkökulmasta toiselle puolelle kaupunkia. Se lisää mitä todennäköisemmin vaikeuskerrointa monen sairaalassa työskentelevän perheen arkeen. Toiset joutuvat ostamaan auton, jotta pääsee viemään lapsen päiväkotiin. Sitten kun se auto on ostettu, niin kohta sama Sari Sairaanhoitaja joutuu maksamaan kaupungille pysäköintimaksua uuden Assi sairaalan pysäköintitalosta. Voi miettiä, onko Kanta-Hämeen Keskussairaala vielä sen jälkeen houkutteleva työpaikka kenellekään perheelliselle.


4) Varmistetaan laatu kilpailutuksissa


Tänäkin vuonna Hämeenlinna kilpailuttaa erilaisia hankintoja yli sadan miljoonan edestä. Siksi hankintojen tekemiseen pitää todellakin panostaa. Hankintojen kilpailutukset tulee tehdä moniammatillisissa tiimeissä, joissa on edustettuna hankinta- ja lakiosaamisen lisäksi erityisesti hankittavan asian osaamisen asiantuntijoita ja siihen liittyvän laadun valvonnan asiantuntijoita, tässä tapauksessa sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista. Laatu ei synny itsestään vaan sitä on painotettava hankitakriteereissä ja toteutusta on myös valvottava. Hyvä laatu syntyy harvoin sattumalta. Siksi laadun suunnittelulle ja valvonnalle tulee myös varata riittävästi resursseja.


5) Helpotetaan ja kasvatetaan maahanmuuttoa


Sosiaali- ja terveydenhuolto on isojen haasteiden edessä, kun suuret ikäluokat tulevat yhä huonokuntoisemmaksi. En usko, että edes reilut palkankorotukset tekisivät alasta niin houkuttelevan, että jo maassa oleva hoitohenkilökunta pystyisi yksin vastaamaan haasteeseen. On selvää, että suomalaisia ja myös Suomessa jo olevia maahan muuttaneita pitää kouluttaa, mutta en usko, että sekään ratkaisisi myöskään koko ongelmaa. Tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Olen tavannut useita hoiva-alalla työskenteleviä maahanmuuttajia, jotka ovat tyytyväisiä työhönsä ja tuovat iloa hoidettavien arkeen. Maahanmuutosta hyötyvät ihan kaikki. Jo nyt sote sektorilla työskentelevät hyötyvät siitä, että kaikilla olisi kohtuullinen työkuorma, maahanmuuttajat hyötyvät siitä, että he saavat töitä, kunta ja valtio saavat uusia veronmaksajia ja hoidettavat hyötyvät, että he saavat oikeasti huolenpitoa. En oikein keksi mitään huonoa perustetta työperäiselle maahanmuutolle. Haastakaa toki minua, jos en ole osannut ajatella kaikkia näkökulmia.


6) Hyödynnetään nykyistä paremmin digitalisaatiota


Digitalisaatio ei ratkaise koko ongelmaa ja varsinkaan hoitajamitoitusta, mutta olen aivan varma, että digitalisaation avulla voidaan vähentää työkuormaa, johtaa paremmin tiedon avullla ja tuoda iloa vanhusten arkeen. Kun johtaminen tapahtuu tiedon ja tutkimuksen pohjalta, eikä mutun perustella, niin yleensä se jo parantaa toiminnan tasoa. Älydosetit huolehtivat siitä, että lääkkeet otetaan ajallaan, älylattia siitä, että muistisairas ei lähde omille teilleen. Aina ei tarvita hoitohenkilökuntaa menemään paikan päälle. Mieheni osti anopilleni Koronan vuoksi näköpuhelimen, koska hoitokodissa tapaamista rajoitettiin. Puhelin on niin helppokäyttöinen, että yli 80-vuotias mummukin osaa sitä käyttää. Mummu oli aivan ihmeissään, että vain napin painalluksesta tuntuu sille, että hänellä olisi vieraita käymässä! Koska viisaus harvoin asuu vain yhdessä päässä, niin mielelläni lisään kirjoitukseen uusia näkökulmia teidän ehdotusteenne pohjalta!

Tule seuraamaan, tykkäämään ja keskustelemaan kanssani vaalisivuillani Facebookissa.

Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista nimimerkillä @kalehto.

Blogin kuvan tiedot

Kuvaaja: Kirsi Lehto

Paikka: Tervaniemi, Hämeenlinna

65 katselukertaa0 kommenttia