Hämeenlinnan lainamäärä per asukas on tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. On selvää, että nykyisen kaltainen velkaantuminen ei voi jatkua. Muutamia säästökuureja yritysmaailmassa organisoineena, lähdin tutkimaan Hämeenlinnan kaupungin ostolaskuja, jotta ymmärtäisin paremmin, mistä säästöpotentiaalia voisi löytyä. Mielenkiintoni kohdistui erityisesti infran ja rakentamisen konsulttilaskuihin.
Konsulttilaskut kiinnostivat minua erityisesti siksi, koska en ole täysin vakuuttunut viimeaikaisten konsulttiselvitysten laadusta. Esimerkiksi Hämeensaaren konsulttiselvityksessä uusien työpaikkojen määrä oli päätelty toimistoneliöiden perusteella ja areenaan polkupyörällä tulijoita oli arvioitu olevan tuhat. Vastaavasti ranta-asumisen tutkimuksessa oli oletettu, että vesijohtojen tai tiemaksujen oletettiin päätyvän kaupungin maksettavaksi. Jokainen mökkiläinen tai haja-asutusalueella asunut tietää, että siellä vesi tulee omasta kaivosta ja tiet ylläpidetään tiehoitokuntien maksujen kautta.
Tutkiessani Hämeenlinnan viimeisen kuuden vuoden laskuja selvisi, että kaupunki on ostanut palveluita erityisesti Siton/Sitowisen, Rambollin sekä FCG:n suunnittelu ja tekniikka -yhtiöltä. Kun näiden konsultointikustannukset lasketaan yhteen, on vuosittainen keskiarvokulu ollut reilu puoli miljoonaa euroa. Samalla rahalla voi palkata 2-3 konsulttia tai 5-6 kovan tason työntekijää huomioiden kaikki aiheutuvat kulut. Konsultin kulu on siis karkeasti tuplat omaan henkilöstökuluun verrattuna.
Onko siis käynyt niin, että kun työntekijöitä on vähennetty säästämisen hengessä, konsultoinnin kulut ovat kasvaneet suhteettoman suuremmaksi? Mitäpä jos palkkaisimme pari nohevaa asiantuntijaa tekemään itse selvityksiä? Vaikka supermiehiä tai naisia tietysti haetaan, niin ihan kaikkea hekään eivät voi osata. Loppu mitä he eivät osaa tai eivät ehdi, voitaisiin ostaa ulkopuolelta konsultointina. Vuosittainen säästö olisi arviolta 200.000 vuodessa.
Tästä nyt taatusti joku konsultti mielensä pahoittaa, mutta tosiasia on se, että hyödyntämällä kaupungin työntekijöitä voisi samalla laatukin parantua. Olen toiminut itsekin konsulttina, joten siksi voin perustellusti hieman myös arvostella konsulttien käyttöä ja samalla antaa perusteita väitteelleni. Valitettavan usein käy niin, että konsultteja käytetään siksi, koska halutaan ulkopuolinen ikään kuin varmistamaan oma tahtotila tai siksi, että ei luoteta oman henkilöstön osaamiseen. Tällöin todellista lisäarvoa ei synny, mutta kustannuksia sitäkin enemmän.
Kunnat tyypillisesti painottavat kilpailutuksessa hintaa, jolloin lopputulemana on väkisinkin se, että konsulttiyhtiö laittaa kaikkein kokemattomimmat tekemään ne alhaisemman hinnan selvitykset. Laatu kulkee hinnan kanssa käsi kädessä ja pahimmillaan myös perehdyttämisen puute entisestään huonontaa laatua. Kaupungin oma kokenut asiantuntija ei tarvitse perehdytystä ja hän osaa ottaa huomioon myös ne asiat, mitä ei muisteta vahingossa kertoa, kuten vaikkapa se, että Pööliin ei pysäköi kukaan teatteriin menijä, koska teatterin vieressä sattuu olemaan toinen tyhjä pysäköintilaitos.
Tekemässäni laskelmassa oli ainoastaan huomioitu yllä mainitut yhtiöt. Minkään muun yrityksen tekemä konsultointi tai infran ulkopuolinen konsultointi ei ole luvuissa mukana. Laskelmassa ei myöskään huomioitu kaupungin yhtiöiden käyttämää konsultointia, koska niiden laskutusdata ei ole julkisesti saatavana. Todellisuudessa säästöpotentiaali on siten paljon merkittävämpi, kuin tämä yksinkertainen laskelma osoittaa. Itsestään säästöt eivät synny, vaan tarvitaan myös ymmärrystä ja kriittisiä arvioita siitä, mikä on oikeasti tarpeellista ja mikä ei.
Vielä lopuksi puolustuspuhe konsulteille. Hyvä, kokenut ja oman arvonsa ymmärtävä konsultti on oikeasti kultaakin arvokkaampi. Hän on ehkä hintalapultaan hieman kalliimpi, mutta hän ei kehtaa päästää käsistään sutta ja sekundaa. Hän uskaltaa haastaa toimeksiantoa ja olla eri mieltä toimeksiantajan kanssa. Hänen selvityksensä laatu on sellainen, että hän voi nukkua ylpeänä yönsä hyvin tietäessään, että hänen tekemänsä selvityksen on aina laadukkaita ja hintansa arvoisia.
Konsultteja kannattaa siis ehdottomasti käyttää silloin, kun omalla henkilöstöllä ei ole oikeasti riittävästi osaamista tai silloin kun aika eri riitä. Kun konsultteja käytetään, hankinnoissa kannattanee enneminkin painottaa enemmän laatua, kuin valita se kaikkein halvin vaihtoehto. Tilaajan vastuulla on myös huolehtia omasta osuudestaan, sen sijaan että heittäisi konsulttia suoraan syvään päähän. Loistavakaan konsultti kun ei saa synnytettyä mitään lisäarvoa ilman selkeää toimeksiantoa ja kunnollista perehdytystä.
Tule seuraamaan, tykkäämään ja keskustelemaan kanssani vaalisivuillani Facebookissa.
Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista nimimerkillä @kalehto.
Blogin kuvan tiedot
Kuvaaja: Kirsi Lehto
Paikka: Tavastia, Nuppola, Hämeenlinna
Sain kirjoituksesta palautetta eräältä kapupungin työntekijältä jutusta. Jo nyt laatua painotetaan 60%, mikä on mielestäni erittiäin hyvä juttu. Se tosin mietityttää edelleen, miksi selvitysten laatu ei sitten ole aina riittävän hyvä. Osaammeko vaatia tilaajina tarpeeksi? Toinen eräs validi pointti oli henkilöstön saatavuus. Jos henkilöstöä ei saada rerytoitua, joudutaan osaamista hankkimaan ulkoa. Kaupungin maineella on siten vahva kytkös myös kannattavuuteen. Kaikesta kriittisyydestä huolimatta tiedän, että Hämeenlinna on upea kaupunki ja uskon, että potentiaalia olisi vielä paljon parempaan!