Olen ottanut useasti kantaa siihen, että Ykköskorttelin ostamista olisi syytä vauhdittaa. Helmikuussa 2025 tilanne on se, että kaupunki on aloittanut neuvottelut ykköskorttelin omistajan kanssa tontin ostamisesta kaupungille.
Oma näkemykseni edelleen on, että tontti on välttämätöntä ostaa kaupungille, rakennukset purkaa, tontti uudelleen kaavoittaa ja lohkoa muutamiin osiin sekä myydä useammalle eri kiinteistökehittäjälle. Tontin ostokulut saadaan ennen pitkää katettua tonttien myyntituloilla, kaavoituskorvauksilla, kiinteistöveroilla ja uusien asukkaiden maksamilla kunnallisveroilla.
Lisäksi meidän on varaututtava mahdollisimman pian tekemään jonkinlainen maisemointi, koska korttelin tilanne näyttää kurjalta vielä useita vuosia. Vaikka tontti saataisiin ostettua heti huomenna, niin purkamisen kilpailuttamiseen, varsinaiseen purkamiseen, kaavoittamiseen ja koko tontin uudelleen rakentamiseen menee useita vuosia. Jos kaikki menee hyvin, niin ehkäpä vuonna 2030 ensimmäiset uudet rakennukset voisivat olla pystyssä.
Alla oleva kirjoitus on alunperin julkaistu Hämeen Sanomissa 20.1.2025.
Hämeenlinnan Ykköskortteliin on kaavoitettu asunnot noin 500 asukkaalle. Kaava on tehty nykyisiä tontin omistajia kuunnellen. Vaikka kaavaa vielä muutettaisiin, niin kyse on joka tapauksessa sadoista ihmisistä ja satojen ihmisten verotuloista.
MDI:n tutkijan Rasmus Aron mukaan kunnat jaetaan voittajiin ja häviäjiin seuraavan viiden vuoden aikana. Hänen ennusteensa mukaisesti Hämeenlinnan kasvu perustuu lähes ainoastaan ydinkeskustan kasvuun.
Jos emme saa keskustan rakentamista liikkeelle, se tarkoittaa vääjäämättä kaupungin palveluiden kurjistumista kantakaupungista pitäjiin verotulojen laskun myötä.
Tontin ostamisen hetken talouden suhdanteen tilanne on lopulta merkityksetön. Purkutöiden kilpailuttamiseen ja purkamiseen menee vähintään vuosi.
Todennäköisesti tontti joudutaan myös kaavoittamaan ja lohkomaan uudelleen, mihin menee oma aikansa. Uudelleen kaavoituksella voidaan kenties myös suunnitella historialliseen keskustaan kauniimpia kerrostaloja.
Työhön pitää ryhtyä heti, sillä jokainen tyhjäkäynnillä oleva vuosi tarkoittaa satojen ihmisten verotulojen menetystä. Siitä on nyt aikaa pitkälti yli vuosi, kun syntyi idea tontin ostamisesta kaupungille. Olemme edelleen lähes samassa lähtöpisteessä. Virallisia neuvotteluja tontin omistajan kanssa ei ole edes aloitettu. Tällä etenemisen tahdilla nykyinen laskusuhdanne ehtii kääntyä nousuksi ja seuraava lama tulla, ennen kuin kuokka on maassa.
Monesti todetaan, että aika on rahaa. Niin se on tässäkin tapauksessa. Tontin omistaja on tarjonnut tonttia kaupungille kuuden miljoonan euron hintaan. Jokainen menetetty vuosi tarkoittaa varovaisellakin arviolla noin miljoonan euron verotulojen menetystä. Siihen peilaten tontin hinnalla ei ole juuri merkitystä, vaan keskeistä on, kuinka nopeasti rakentaminen saadaan liikkeelle ja asunnot myytyä.
Entä voisiko hintaan vaikuttaa jonkinlaisella optiolla? Mitä jos ostohinta olisi hieman alempi, ja tontin myyjä saisi pienen osuuden myöhemmistä tonttikaupoista, kun tontti myydään eteenpäin? Neuvottelut on saatava välittömästi käyntiin, koska nykyinen rappio ei kaunista keskustaa millään lailla.
Nyt ratkaistaan, kuuluuko Hämeenlinna tulevaisuuden kaupunkien voittajiin vai häviäjiin. Avainasemassa ovat Ykköskortteli, Hämeensaari, vanhan kaupungintalon tontti ja Hamkin keskustakampus. Jos näistä vähintään kahta ei saada seuraavan vuoden sisällä päätettyä ja liikkeelle, niin edessä tulevat olemaan palveluiden kovat leikkaukset.
Kirjoittaja Kirsi Lehto on kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen.
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa. Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista.
Blogin kuvan tiedot
Kuvaaja: Google Maps
Paikka: Kuva on otettu Ykköskorttelin suuntaan Hallituskadulta.
Commenti