Tänään 7.10.2024 valtuustossa yksi keskeisimmistä asioista oli väestöliikkeen ja -rakenteen muutos sekä sen seuraukset. Asiaa käsiteltiin jo aikaisemmin tänä syksynä kaupunginhallituksessa ja valtuustoseminaarissa. Siellä valtuutetuille asiaa esitteli MDI:n tutkija Rasmus Aro. Tässä kirjoituksessani nostan esiin keskeisiä asioita tutkija Aron esityksestä ja omia pohdintojani asiasta, joita myös valtuustossa nostin esiin.
Lähes koko maassa ja kaikissa Suomen kunnissa tapahtuu seuraavat muutokset;
1. Väestö ikääntyy
2. lasten määrä vähenee
3. Suomi kansainvälistyy ja vieraskielisten määrä lisääntyy
Hämeen ja myös valtaosin Hämeenlinnan asukasmäärä laskee. Hämeenlinnan keskustassa väestömäärä kasvaa ja se on pitänyt koko Hämeenlinnan asukasluvun positiivisena. Pitäjien väestö vääjäämättä vähenee ja näin tapahtuu myös valtaosin kantakaupungissa. Kyse on enneminkin siitä, mitä keinoja voidaan käyttää väestön vähenemisen jarruttamiseksi. Kantakaupungissa meidän tulisi ehdottomasti panostaa houkutteleviin tontteihin ja asumiseen, jotta kuntien välinen muutto saataisiin positiiviseksi ja siten pidettyä koko kaupungin väkiluku kasvussa. Pitäjissä olemassa olevia tontteja pitäisi markkinoida nykyistä pontevammin ja edullisemmin. Tarpeetonta rakennuskantaa tulisi myydä uusiin käyttötarkoituksiin nykyistä nopeammin, aktiivisemmin ja edullisemmin. Rakennusten tyhjänä seisottaminen harvoin luo lisäarvoa ja markkinahintoja korkeampiin hintoihin on turhaa tuudittautua.
Syntyvien ja kuolleiden ero on noin 400 henkilöä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pelkästään nollatilanteessa pysyminen on erittäin haastavaa. Syntyvyys on koko suomessa merkittävässä laskussa. Hämeenlinnan tilanne ei poikkea juurikaan muista kunnista. Verrokkikaupunkeihin verrattuna Hämeenlinnan syntyvyys on itseasiassa aavistuksen parempi. Kuntien välinen muutto on tällä hetkellä neutraali. Siihen meidän ei tule kuitenkaan tyytyä, vaan kaavoitus, tonttimyynti ja nopea lupakäsittely ovat siinäkin keskiössä.
Kouluikäisten määrä tulee laskemaan noin 700 lapsella eli noin 20 %, mikä on välttämätöntä huomioida palveluverkkorakenteessa. Huomion arvoista on, että muutos perustuu historiaan, eli ennuste on tehty jo syntyneiden lasten pohjalta ja lisäksi luvuissa on huomioitu ennustettu maahanmuutto. Siten merkittävän käänteen tekeminen on mahdottomuus, varsinkin kun muualla Suomessa syntyvyys on yhtä huono.
Pitäjissä lasten määrä vähentyy vääjäämättä, mutta toisaalta lasten määrien muutokset ovat pieniä. Näen ainakin toistaiseksi ihan realistisena, että jokaisessa pitäjässä pysyy yksi koulu, mutta enempään ei kuitenkaan ole varaa. Lasten määrä tulee vähenemään merkittävästi myös kantakaupungin alueella, jossa sillä on eniten vaikutuksia myös kouluverkkoon. Ainoastaan ydinkeskustassa ja osin läntisellä alueella lasten määrän ennakoidaan kasvavan. Itäisen kantakaupungin osalta päätökset on jo tehty, mutta läntisellä puolella haastavia päätöksiä on luultavasti vielä edessä.
Suomen ja Hämeenlinnan väestönkasvu pohjautuu maahanmuuttoon. Hämeenlinnassa maahanmuuttajista noin puolet on tullut Euroopasta, keskeisimpänä lähtömaana Ukraina. Toinen keskeinen ryhmä, noin puolet maahanmuuttajista, tulee Aasiasta. Aasiasta tulevia keskeisiä ryhmiä ovat esim. Vietnamista ja Sri Lankasta tulevat työperäiset ja opiskeluperäiset maahanmuuttajat.
Keskeistä on huomioida, että maahanmuutto on tärkein keino saada Hämeenlinnan väestö kasvamaan tai pidettyä nykyisellä tasolla. Ei riitä, että maahanmuuttajia saadaan kaupunkiin vaan lisäksi maahanmuuttajat pitää saada pysymään kaupungissa. Hämeenlinna saa kyllä kohtuullisesti houkuteltua osaavia ja työikäisiä maahanmuuttajia, mutta iso osa heistä siirtyy Hämeenlinnasta myöhemmin pääkaupunkiseudulle. Sen vuoksi meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi Hamkin opiskelijoiden kotoutumiseen ja harjoittelupaikkojen löytymiseen alueelta. Huomionarvoista on, että keskeisin opiskelijoita kaupungista valmistumisen jälkeen pois työntävä asia on yksinäisyys ja toinen sopivien työpaikkojen puute. Tämä koskee myös suomalaisia korkeakoulusta valmistuvia opiskelijota.
Muunkielisten osuus on tällä hetkellä 7 % ja sen ennustetaan kasvavan 14 %:iin vuoteen 20240 mennessä. Tilastojen rakenteen vuoksi meillä on tiedossa vain asukkaiden äidinkieli. Sen vuoksi haluan korostaa taustoja, ettei tästä ei tehtäisi vääriä tulkintoja. Merkittävä osa äidinkielenään muuta keiltä puhuvista puhuu kuitenkin sujuvaa Suomea. Oli todellinen muunkielisten osuus mikä tahansa, on meidän Hämeenlinnassa syytä lisätä palveluiden määrää eri kielillä, varsinkin englanniksi ja kotoutumista on tuettava nykyistä paremmin.
Työikäisen väestön määrä tulee laskemaan ennusteiden mukaisesti arviolta 2000-3000 henkilöllä. Tämä ei johdu niinkään työikäisten poismuutosta, vaan ennen kaikkea siitä, että väestörakenne muuttuu ja työikäiset siirtyvät eläkkeelle kiihtyvään tahtiin. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee ennusteen mukaisesti kasvamaan 2500 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Tämä on erityinen haaste hyvinvointialueelle, mutta tämä pitää huomioida myös esimerkiksi kaupungin asuntopolitiikassa. Ikäihmisten määrän kasvu tulee näkymään kaikissa kaupunginosissa ja pitäjissä. Perheiden määrä tulee kasvamaan erityisesti keskustan alueella, ja siten keskustaan tarvitaan nykyistä enemmän perheille sopivia asuntoja.
Hämeenlinna kärsii muuttotappiota erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten osalta. Hämeenlinnasta pois muuttaneet palaavat kohtuullisen hyvin takaisin kaupunkiin. Haasteena on, että varsinkin Hamkiin opiskelemaan muualta tulevat eivät lopulta jää kaupunkiin. Erittäin tärkeää on, että Hämeenlinna tekee konkreettisia toimenpiteitä sen eteen, se houkuttelee kaupunkiin nuoria aikuisia ja myös houkuttelee opiskelijoita jäämään kaupunkiin, jottei negatiivinen kierre lähtisi liikkeelle, kuten on käynyt monessa muussa kunnassa.
Tietoa siis meillä kyllä on! Nyt kyse on ennen kaikkea siitä, että tartumme reippaasti toimeen ja teemme päätöksiä tietoon pohjautuen. Mitä aikaisemmin reagoimme esimerkiksi vääjäämättä eteen tuleviin palveluverkkomuutoksiin, sitä paremmin voimme välttää äkkijarrutuksia ja niiden aihettamia tarpeettomia kustannuksia, joita todella moni kunta on joutunut tai joutuu tekemään. Hämeenlinnalla on kaikki onnistumisen avaimet käsissä, että myös tulevaisuudessa olisimme kasvavien kaupunkien joukossa!
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa. Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista.
Blogin kuvan tiedot
Kuvaaja: Kirsi Lehto
Paikka: Kuva on otettu Hämeensaaresta Aurinkorannan suuntaan.
Comments