• kirsiannukkalehto

3.10.2022 Valtuuston polttavina aiheina hallintosääntö ja sote-kiinteistöt

Päivitetty: 4. lokak.

Kokouksen aluksi valtuusto muisti pitkäaikaista valtuutettua Juha Tuomea (kok) 70-vuotispäivän kunniaksi. Juha on tehnyt erittäin pitkän poliittisen uran vuodesta 2002 alkaen ja varmasti myös sen vuoksi kiitokset olivat hyvinkin paikallaan. Juha piti kiitospuheen ja päätti sen seuraaviin sanoihin: ”Eiköhän me aleta lätkiä pykäliä, koska siitähän meille maksetaan.”



Omistajapoliittisten linjausten päivitys hyväksyttiin yksimielisesti valtuutettu Irmeli Lehtosen (kr) kiitosten saattelemana. Sen jälkeen hyväksyttiin muutamia kaavamuutoksia ilman keskustelua. Yleensä kaavat keskustellaan läpi lautakunnassa ja sen jälkeen vain nuijitaan kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Sen vuoksi kysyin kaupunginhallituksessa, että voisiko kaavaprosessia keventää, jolloin prosessiin saataisiin nopeutta ja tehokkuutta. Kävi ilmi, että kaikki kaavamuutokset, jotka eivät ole lainsäätäjän mukaan vähäisiä, joudutaan käsittelemän raskaalla prosessilla. Terveiset siis eduskuntaan maankäytön lainmuutoksen valmisteluun!


Kokouksen tärkein asia oli hallintosäännön päivitys. Merkittävimmät muutokset hallintosäännössä koskivat tehtävien siirtymistä hyvinvointialueelle, elinvoimajaoston ja -johtajan vastuita sekä valtuustoaloiteoikeuksiin liittyviä muutoksia. Valtuustoaloiteoikeuden osalta lähtökohtana oli, että valtuustoryhmä voi tehdä vuoden aikana enintään viisi valtuustoaloitetta. Lisäksi voi tehdä yksittäisten valtuutettujen allekirjoittamia aloitteita siten, että ne käsittelee valtuusto, jos allekirjoittajia on enemmän kuin kuusitoista. Jos allekirjoittaneita on vähemmän, niin valtuustoaloitteen käsittelee toimivaltainen viranomainen.


Valtuutettu Karoliina Frank (kok) nosti esiin sen, että hallintosääntö olisi pitänyt päättää budjetin yhteydessä, jolloin olisi voitu ottaa kantaa konsernihallinnon tarkoituksenmukaisuuteen. Valtuutettu Vesa Mäkinen ehdotti (ps), että hallintosääntö palautettaisiin valmisteluun, jotta organisaatiota arvioitaisiin uudestaan ja määrättyjä tehtäviä mm. strategiajohtajan ja päälliköiden tarpeellisuutta tulisi arvioida. Samassa kokouksessa Perussuomalaiset esittivät valtuustoaloitteen kautta uuden valmius- ja turvallisuuspäällikön viran perustamista. Valtuustoaloitteessa ja hallintosäännössä asia oli ratkaistu niin, että henkilöstö ja hallintojohtajan tehtävänkuvaa laajennettiin kattamaan valmiusasioita kaupunginjohtajalle kuuluvan vastuun ohella.


Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen kertoi valtuutetuille, että kaupungin organisaatio ei valitettavasti skaalaudu samassa suhteessa, kun budjetti tulee pienenemään. Jonkin verran tulee tapahtumaan eläköitymisiä, hyvinvointialueelle siirtymisiä ja määräaikaisuuksien päättämistä. Esimerkiksi yksi strategiapäällikkö siirtyy tekemään hyvinvointityötä ja toinen siirtyy elinvoimajohtajan avuksi. Esimerkiksi kaupunkirakenteen organisaation läpikäynti on vielä kesken ja tietohallinnossa on kasvava tarve jatkuvasti, vaikka osa tehtävistä siirtyykin hyvinvointialueelle. Kaupunginjohtaja pyysi malttia siihen, että odotetaan sitä, että tehtävät ehditään käymään läpi ja lupasi, että budjettivaltuustossa asiaan vielä palataan. Valtuusto äänesti ensin hallintosäännön palauttamisesta takaisin valmisteluun. Perussuomalaiset hävisivät äänestyksen kaikkia muita ryhmiä vastaan, joten keskustelua jatkettiin hallintosäännössä olevasta valtuutettujen aloiteoikeudesta.


Tuomas Koskinen (ps) totesi, että on jäänyt sellainen tunne, että virkamiehet suoraan sanoen kiusaavat kuntalaisia ja oli sitä mieltä, että valtuutetun aloiteoikeutta ei pitäisi mitenkään rajoittaa. Hän ehdotti, että hallintosääntöön suunniteltu aloitteisiin liittyvä muutos hylätään kokonaan. Lisäksi hän ehdotti, että valtuustoaloitteiden pitäisi olla anonyymeja ja valtuuston palvelussa tulisi nähdä reaaliaikaisesti allekirjoittajien määrä. Valtuutettu Sari Rautio (kok) korosti repliikissään, että viranhaltijoilla on niin paljon valtaa, kuin valtuusto heille on antanut.

Valtuutettu Tuomas Koskinen (ps) kysyi, kuka on määrittänyt, että 16 valtuutetun allekirjoitus on riittävä aloitteiden etenemiseksi? Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen totesi, että asiaa on käyty läpi perusteellisesti kaupunginhallituksessa ja olemme ehdotukseen yhdessä syyllisiä viitaten kaupunginhallitukseen ja valmisteleviin virkamiehiin. Parviainen myös korosti, että tarkoitus ei ole varsinaisesti rajoittaa valtuutettujen aloiteoikeutta, vaan rakentaa malli, jolla tehostettaisiin virkakunnan valmistelutyötä.


Keskustelun päätteeksi äänestettiin siitä, että kumotaanko kaupunginhallituksen valmistelema esitys aloiteoikeuksista. Kaupunginhallituksen esitys meni läpi 40-9 perussuomalaisten äänestäessä sitä vastaan, muutoin paitsi että kaupunginhallituksen jäsenet Teppo Turja ja Emmi Rantanen äänestivät tyhjää. Lopuksi äänestettiin vielä valtuutettu Tuomas Koskisen tekemästä ponnesta koskien valtuustoaloitteiden anonymiteettiä ja allekirjoittajien reaaliaikaisuutta. Pohjaesitys voitti kaikkien perussuomalaisten äänestäessä Koskisen ehdotuksen puolesta.


Itse pidän sitä erittäin hyvänä, että mitä tahansa aloitetta ei tarvitse ottaa kaupunginhallituksessa ja valtuustossa käsittelyyn, koska se tehostaa hallintoa ja vähentää aloitteita, joilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Muutos kannustaa valtuutettuja tekemään kotiläksynsä hyvin ja pakottaa keskustelemaan vähintäänkin oman ryhmänsä ja parhaimmillaan myös muiden ryhmien valtuutettujen kanssa.


Houkutteleva Hämeenlinna -seurantaraportti ja vuoden 2021 arviointikertomus herättivät myös jonkun verran puheenvuoroja. Nuorisovaltuutettu Ida Stenvall korosti puheessaan, että perheissä sekä lapsissa ja nuorissa on tämän kaupungin tulevaisuus. Meidän pitää turvata se, että täällä on perheille tarpeeksi työpaikkoja, päivähoitopaikkoja ja turvallisia kouluja sekä hyviä harrastusmahdollisuuksia. Tässä yhteydessä en malta olla kommentoimatta, että Hämeenlinna on jo nyt houkutteleva keski-ikäisille ja sitä iäkkäämmille ihmisille. Tasapainoisen väestörakenteen näkökulmasta meidän pitää houkutella entistä paremmin opiskelijoita ja perheitä. Meillä on jo nyt lakisääteinen vanhusneuvosto ja vapaaehtoinen ikäihmisten vaikuttajaraati, sekä myös lapsille ja nuorille on omat fooruminsa. Se mitä meiltä nyt selvästi puuttuu, on foorumit perheiden ja opiskelijoiden kuulemiseen ja siten myös Hämeenlinnan houkuttelevammaksi tekemiseen näille ikäryhmille!


Sote-kiinteistojen yhtiöittäminen herätti luonnollisestikin huolta ja paljon keskustelua. Valtuutettu Pirkko Juurus (vas) ehdotti Helena Lehkosen (kok) ja Johanna Janhusen (vas) kannattamana, että päätökseen lisättäisiin kohta, jossa todettaisiin, että Hyvinvointialueen kanssa käynnistettäisiin neuvottelut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöjen käytön ja pitkän aikavälin strategiasta ja toimenpiteistä. Valtuutettu Leinikka oli skeptinen siitä, että voisiko tällainen malli toimia. Valtuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen murjaisi, että sissimeininki siis toimisi paremmin?


Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen korosti, että me emme voi kaupunkina ottaa kantaa kaupungin hyvinvointialueen palveluverkkoon, vaan sen päättää hyvinvointialueen valtuusto. Kaupunki ohjaa yhtiötä antamalla ennakkokannan kiinteistöyhtiön hallitukselle koskien mahdollista rakennusten myyntiä. Kaupunginjohtaja muistutti, että kaupungintehtävä ei ole toimia vuokranantajana. Todettakoon vielä, että lain mukaisesti kaupungin olisi joka tapauksessa tehtävä yhtiöittäminen lain mukaan viimeistään siirtymäajan jälkeen. Juuruksen esitys voitti 30-19 perussuomalaisten, vihreiden, keskustan sekä Tarja Filatovin (sdp) äänestäessä esitystä vastaan sekä Marjatta Rahkion (kesk) ja Päivi Liljan (vihr) äänestäessä tyhjää.


Hämeenlinnan Yhteiskoulu ja liikuntahalli-hankkeen kustannusarvio päivitettiin 18,5 miljoonaan euroon yksimielisesti eli kustannus on noin 3 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Kustannuksia on korottanut maailmantalouden yleinen epävarmuus ja sen seurauksena tullut inflaatio materiaalikustannuksiin. Valtuutettu Mia Heinonen (sdp) totesi, että on lapsia, jotka ovat käyneet koko kouluikänsä parakeissa kaavavalituksen vuoksi. Valitettavaa todeta, että toisinaan demokratian kustannus tuntuu kohtuuttomalta.


 

Ota rohkeasti yhteyttä ja tule seuraamaan ja keskustelemaan kanssani myös Facebookissa. Löydät minut myös Twitteristä, LinkedIn:stä ja Instagramista.


Blogin kuvan tiedot

Kuvaaja: Kirsi Lehto

Paikka: Hämeenlinnan Raatihuoneen valtuustosali. Kuvassa vasemmalla kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ja oikealla 70-vuotta täyttävä ja pitkäaikainen valtuutettu Juha Tuomi.

122 katselukertaa0 kommenttia